Maahanmuutto avasi äärioikeistolle oven Saksan seuraavaan hallitukseen
Jos hallituksen muodostaminen vanhojen valtapuolueiden välillä ei syystä tai toisesta onnistuisi, Merzin vaihtoehdoksi jäisi uusi oikeistohallitus AfD:n kanssa.
Saksassa tehtiin 29.1.2025 historiaa, kun kristillisdemokraattien (CDU/CSU) maahanmuuttoa koskevat tiukennukset hyväksyttiin Alternative für Deutschlandin (AfD) ja liberaalidemokraattien (FDP) tuella äänin 348-345. Yhteistyö äärioikeistolaisen AfD:n kanssa on aiemmin ollut tabu.
Kyseessä on ei-sitovat ponnet, mutta CDU/CSU:n kansleriehdokas Friedrich Merz on luvannut panna ohjelman täytäntöön ensimmäisenä päivänään virassa. Viisikohtainen ohjelma sisältää muun muassa pysyvät rajatarkastukset, maahantulon estämistä ilman papereita, rikollisten ja vaaralliseksi katsottujen henkilöiden pidättämistä ja karkotusten merkittävää lisäämistä.
Tapauksella on suuri merkitys, sillä maahanmuutto on nousemassa helmikuun lopun vaalien kärkiteemaksi turvapaikanhakijoiden tekemien puukotusten vuoksi. Eurooppalaisen trendin mukaan keskustaoikeisto omaksuu laitaoikeiston poliittisia teemoja. Merzin tarkoituksena on houkutella äänestämään kristillisdemokraatteja, mutta samalla kristillisdemokraatit normalisoivat AfD:n politiikkaa.
Vaikka vasemmiston sisarpuolue Linkeä lukuunottamatta kaikki puolueet haluavat kireämpää maahanmuuttopolitiikkaa, Merz on joutunut AfD-yhteistyöstä kovan arvostelun kohteeksi, johon on liittynyt myös Saksan edellinen liittokansleri Angela Merkel. Merz voikin päätyä manööverillään kasvattamaan enemmän AfD:n kuin kristillisdemokraattien kannatusta. Overtonin ikkuna siirtyy joka tapauksessa äärioikealle.
Vaaliasetelma on poikkeuksellisen kiinnostava. Europe Electsin keräämien mielipidemittausten perusteella CDU/CSU:n kannatus on lähtenyt tammikuun aikana laskuun ja AfD vastaavasti nousuun. AfD on Saksan selvästi toiseksi suosituin puolue.
Saksassa on 5 prosentin äänikynnys, jonka tuntumassa keikkuvat FDP, Linke ja siitä eronneen Sahra Wagenknechtin oma BSW-puolue. Voi olla mahdollista, että liittopäiville pääsevät ainoastaan CDU/CSU, AfD, SPD ja vihreät.
Ellei CDU/CSU:n kannatus romahda viimeisen kuukauden aikana, Merz on lähes varmasti seuraava liittokansleri. Hänelle mieleisin hallitus lienisi CDU/CSU:n, vihreiden ja FDP:n liberaali oikeistohallitus, mutta sellaiseen nykyiset gallup-lukemat eivät riitä. Gallupit eivät riitä edes kristillis- ja sosiaalidemokraattien suureen koalitioon vaan mukaan tarvittaisiin vihreät.
Jos AfD:n eristämisestä pidetään kiinni, suurta keskustahallitusta pyrittäisiin neuvottelemaan näiden välillä. SPD:n ja vihreiden nykyinen vähemmistöhallitus on kuitenkin erittäin epäsuosittu, minkä lisäksi hallitus demareiden kanssa olisi Merzille poliittinen tappio. Vuosituhannen alussa hän siirtyi politiikasta liike-elämään hävittyään CDU:n puheenjohtajakisan Merkelille ja hän palasi vajaat 20 vuotta myöhemmin arvostelemaan Merkelin demariyhteistyötä jämähtäneisyydestä.
Jos hallituksen muodostaminen vanhojen valtapuolueiden välillä ei syystä tai toisesta onnistuisi, Merzin vaihtoehdoksi jäisi uusi oikeistohallitus AfD:n kanssa. AfD tulee näillä näkymin olemaan suurin vaalivoittaja ja CDU/CSU:n ja AfD:n kannatus riittäisi enemmistöön. Toissapäivän maahanmuuttoäänestys avasi mahdollisuuden yhteistyölle AfD:n kanssa. Itävallassa laitaoikeistolaisen vapauspuolueen Herbert Kickl alkoi jo vetää hallitusneuvotteluja sen jälkeen kun perinteisten valtapuolueiden neuvottelut kaatuivat.