Lukašenkan poliisiväkivalta, uusi Venäjä-konflikti vai ceaușescut?
EU tuskin haluaa poliisiväkivaltaa Valko-Venäjälle, mutta vielä vähemmän se haluaa Venäjän joukkoja Valko-Venäjälle.
EU-maiden johtajat kokoustivat eilen Valko-Venäjän tilanteesta.
EU ei tunnusta 9. elokuuta järjestettyjen presidentinvaalien Valko-Venäjän tulosta, minkä lisäksi EU asettaa sanktioita ja antaa 53 miljoonaa tukea Valko-Venäjän ”rauhanomaiseen transitioon”. Opposition presidenttiehdokas Svjatlana Tsihanouskaja on ilmaissut, että hän voisi toimia VT-presidenttinä, jonka aikana poliittiset vangit vapautetaan ja uudet vaalit järjestetään.
EU ei kuitenkaan vaatinut uusia vaaleja tai Aljaksandr Lukašenkan eroa. Sanktioita on määrä asettaa poliisiväkivallasta ja vaalivilpistä ”vastuussa oleville henkilöille”, mutta EU ei nimennyt sanktioiden saajaksi Lukašenkaa. Tuesta 50 miljoonaa on koronatukia, 2 miljoonaa menee poliisiväkivallan uhreille ja 1 miljoonaa kansalaisyhteiskunnalle ja vapaalle medialle.
Venäjän mukaan Valko-Venäjä ei tarvitse tässä vaiheessa Venäjän, EU:n, eikä minkään muunkaan maan apua. Vaikka EU asettaa sanktioita ja antaa tukea, se varoo samaan aikaan antamasta kuvaa, että se puuttuisi Valko-Venäjän sisäisiin asioihin.
Eilen Lukašenka määräsi sisäministeriön lopettamaan mielenosoitukset pääkaupunki Minskissä ja mellakkapoliisit ovat palanneet kaduille. Valtiolliset TV-kanavat tukevat edelleen Lukašenkaa ja ilmeisesti lakkoilijoita massairtisanotaan. Lisäksi Valko-Venäjän keskusvaalikomitea on ilmoittanut, että Lukašenka vihitään virkaansa kahden kuukauden sisällä.