Lukašenkan poliisiväkivalta, uusi Venäjä-konflikti vai ceaușescut?

EU tuskin haluaa poliisiväkivaltaa Valko-Venäjälle, mutta vielä vähemmän se haluaa Venäjän joukkoja Valko-Venäjälle.

Profiilikuva
Antti Ronkainen on poliittisen talouden väitöskirjatutkija Helsingin yliopistolla.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

EU-maiden johtajat kokoustivat eilen Valko-Venäjän tilanteesta.

EU ei tunnusta 9. elokuuta järjestettyjen presidentinvaalien Valko-Venäjän tulosta, minkä lisäksi EU asettaa sanktioita ja antaa 53 miljoonaa tukea Valko-Venäjän ”rauhanomaiseen transitioon”. Opposition presidenttiehdokas Svjatlana Tsihanouskaja on ilmaissut, että hän voisi toimia VT-presidenttinä, jonka aikana poliittiset vangit vapautetaan ja uudet vaalit järjestetään.

EU ei kuitenkaan vaatinut uusia vaaleja tai Aljaksandr Lukašenkan eroa. Sanktioita on määrä asettaa poliisiväkivallasta ja vaalivilpistä ”vastuussa oleville henkilöille”, mutta EU ei nimennyt sanktioiden saajaksi Lukašenkaa. Tuesta 50 miljoonaa on koronatukia, 2 miljoonaa menee poliisiväkivallan uhreille ja 1 miljoonaa kansalaisyhteiskunnalle ja vapaalle medialle.

Venäjän mukaan Valko-Venäjä ei tarvitse tässä vaiheessa Venäjän, EU:n, eikä minkään muunkaan maan apua. Vaikka EU asettaa sanktioita ja antaa tukea, se varoo samaan aikaan antamasta kuvaa, että se puuttuisi Valko-Venäjän sisäisiin asioihin.

Eilen Lukašenka määräsi sisäministeriön lopettamaan mielenosoitukset pääkaupunki Minskissä ja mellakkapoliisit ovat palanneet kaduille. Valtiolliset TV-kanavat tukevat edelleen Lukašenkaa ja ilmeisesti lakkoilijoita massairtisanotaan. Lisäksi Valko-Venäjän keskusvaalikomitea on ilmoittanut, että Lukašenka vihitään virkaansa kahden kuukauden sisällä.

Jatko näyttäisi olevan tässä vaiheessa Lukašenkasta kiinni.

Tulevat päivät ja viikot näyttävät, kestääkö vaalit mielestään voittanut oppositio pamput ja vangitsemiset. Mielenosoitukset ovat jatkuneet jo pari viikkoa, mikä on ennenkuulumatonta. Ja jos mielenosoitukset eivät lopu, jatkaako maan väkivaltakoneisto pamputtamista? Vai voisiko Lukašenkalle käydä vielä ennen virkaanastujaisia ceaușescut? Ja miten EU reagoisi, jos Lukašenka jatkaisi mielenosoittajien pamputtamista omiin virkaanastujaihinsa saakka?

Esimerkiksi Slovenian pääministeri Janez Janšan mukaan EU:n tulisi seuraavaksi auttaa oppositiota organisoitumisessa, tehdä suurempi tukipaketti Valko-Venäjälle, pyrkiä Etyjin kautta kohti uusia vaaleja ja aloittaa neuvottelut Lukašenkan kanssa. Näin suuressa puuttumisessa on kuitenkin se riski, että myös Venäjä puuttuu enemmän.

EU ei halua poliisiväkivaltaa Valko-Venäjälle, mutta vielä vähemmän se haluaa Venäjän joukkoja Valko-Venäjälle ja uutta Ukrainan kaltaista konfliktia Venäjän kanssa.