Liberaalit vihaavat Trumpia, koska EU joutuu uhraamaan vapaakaupan säilyttääkseen arvokkuutensa
Trump osoittaa, että Euroopan on kaiken aikaa vaikeampi elää omien ihanteidensa mukaan
Donald Trump on saapunut viikon mittaiselle Euroopan visiitille.
Vierailua on odotettu sekavin tuntein, sillä Vladimir Putinin tapaamisen lisäksi Trump on uhannut Eurooppaa 20 prosentin autojen raippatulleilla ja vetävänsä pois Euroopan turvatakuut.
Trumpin strategiaa voidaan arvostella epärationaaliseksi taloustieteen tarkoittamassa mielessä. Protektionismi ja kauppasodat saattavat kasvattaa hintoja, tuhota tuotantoa jne. Liittolaisten kiristäminen heikentää luottamusta ja vaarantaa trans-atlanttisen yhteistyön.
Vapaa markkinatalous ja sen opit ovat kuitenkin vastatuulessa.
Politiikkaa ei ohjaa homo economicus ja yleinen etu vaan paljon lyhytnäköisempi kansallinen etu.
Trumpin etu on, että Yhdysvallat ostaa paljon autoja erityisesti Saksasta. Suuret Volkswagenin, Toyotan ja RNM:n kaltaiset autontuottajat voivat siirtää tuotantoa kulutuksen perässä ja tullien pelossa Yhdysvaltoihin.
Trumpilla on toinenkin valtti. Toisin kuin Yhdysvallat, EU-maat eivät täytä Naton 2 prosentin puolustusmenotavoitetta, minkä lisäksi EU:lla on Yhdysvaltoja korkeammat autotullit (10 % vs. 2,5 %).
Trump voi ymmärrettävästi sanoa asetelmaa epäreiluksi. Trumpia ei kiinnosta monenkeskinen vapaakauppa tai liittolaissuhteiden vaaliminen vaan uudelleenvalinta.
Jos Trump saa Euroopan maat lisäämään sotilasmenoja ja/tai autotuotantoa Yhdysvaltoihin, hän voi esiintyä diilintekijänä ja voittajana. Joillekin riittää jo se, että kilpailijoita lyödään.
Politiikka on murroksessa ja demokratian vaalisyklit tekevät politiikasta koko ajan kyynisempää, eikä tämä rajoitu Yhdysvaltoihin. Mika Aaltola tiivisti Yhdysvaltain ja Euroopan eron osuvasti – kun Trump haluaa muurin Meksikon rajalle, Euroopassa perustetaan rajoille pakolaisleirejä.
Eurooppalaisia loukkaa, että Trumpin kaltainen öykkäri ja eurooppalaisten ihanteiden antiteesi osoittaa Euroopan poliittisen heikkouden.
Euroopan maat ovat myötäilleet Yhdysvaltain ulkopolitiikkaa turvatakuiden vuoksi. Seurauksena on ollut Lähi-idän kaaos, jonka poliittisia seurauksia maksetaan Euroopassa pakolaiskriisin muodossa.
Saksan hallituskriisi, Britannian hallituksen erimielisyys Brexitistä, Matteo Salvinin nousu Italiassa ja Euroopan kansanpuolueen kyvyttömyys erottaa Viktor Orbania ovat osoituksia oikeiston kriisistä. Jeremy Corbyniä lukuunottamatta sosiaalidemokraatit ovat hävinneet kaikki vaalit.
Trump iskee Euroopan poliittiseen heikkouteen ja uhkaa kauppasodalla, kiristää turvatakuilla ja flirttaa Putinin kanssa. EU:n onkin vaikea vastata Trumpille tavalla, joka ei johtaisi Euroopan unionin merkityksen laskuun eurooppalaisten silmissä.
Jos EU myöntyy mielistelemään Trumpia tullien ja turvatakuiden suhteen, kyseessä olisi Euroopan suomettuminen. Toinen vaihtoehto olisi kääntyä itään ja liittyä Kiinän johtamaan Yhdysvaltain vastaiseen rintamaan, mutta tämäkin voi olla eurooppalaisten ylpeydelle liikaa.
Arvokkuutensa säilyttääkseen EU:n tulisi kasvaa uskottavaksi toimijaksi kauppasodassa ja geopolitiikassa. Pyrkiessään säilyttämään uskottavuutensa EU joutuu kuitenkin luopumaan keskeisistä liberalismin ja vapaakaupan ihanteista.
Tämän vuoksi liberaalit vihaavat Trumpia. Trump osoittaa, että Euroopan on kaiken aikaa vaikeampi elää omien ihanteidensa mukaan.