Kreikka ei ole suvereeni valtio ennen kuin sen velkoja annetaan anteeksi
Kreikan on määrä palata markkinoille elokuussa, mutta euromaat ja euroinstituutiot päättävät sen taloudenhoidosta vielä vuosikymmeniä.
Kreikan on määrä palata markkinoille 20. elokuuta, kun III tukipaketti päättyy.
Euroalueen valtiovarainministerit päättävät kesäkuussa, miten Kreikka jatkaa tästä eteenpäin. Vaikein kysymys on suhtautuminen Kreikan velkahelpotuksista, joista neuvotellaan parhaillaan. Kreikan julkisvelka on noin 180 prosenttia suhteessa bkt:hen, kun Euroopan budjettisäännöt sallivat 60 prosentin julkisvelan.
Lisäksi Kreikan on vakuutettava euromaat, euroinstituutiot ja finanssimarkkinat siitä, että se kykenee hoitamaan talouttaan ilman uusia tukipaketteja. Kreikan on viimeisteltävä ennen kesäkuun euroryhmän kokousta vielä 88 lainsäädännöllistä uudistusta.
Kreikan veloista noin 4/5 on euromaiden, Euroopan keskuspankin ja Euroopan vakausmekanismien saatavia, joten velkojen alaskirjauksia ei ole odotettavissa. Alaskirjaukset tarkoittaisi tappioita euromaille ja euroinstituutioille, mitkä ovat poliittista myrkkyä erityisesti pohjoisissa maissa.
Virallisia positioita ei olla paljastettu, mutta lehtitietojen mukaan Kreikan velkojen suhteen on kahtalaista näkemystä.
Ranska, Euroopan komissio, EKP ja IMF haluavat sitoa velkojen takaisinmaksun taloudelliseen tilanteeseen – mikäli talous kasvaa nopeasti, velkoja maksetaan myös nopeammin ja heikon kasvun oloissa hitaammin.
Saksa (ja oletettavasti myös Hollanti, Suomi ja muut uuden Pohjoisen liiton maat) vastustaa automaattista mekanismia.
Sen sijaan, että takaisinmaksu laskettaisiin tietyllä kaavalla, Saksa haluaa, että velkojen takaisinmaksun aikataulusta ja suuruudesta, sovittaisiin ennalta ja edistymistä arvioitaisiin kuten nytkin muutaman kerran vuodessa. Tällä varmistettaisiin, että Kreikka sitoutuu tukipakettien jälkeenkin rakenteellisiin uudistuksiin.
Käytännössä Kreikka saisi sitä suurempia velkohelpotuksia, mitä tiukempaan julkisen talouden valvontaan se suostuisi. Saksan uusi sosiaalidemokraattinen valtiovarainministeri Olaf Scholz ei näytä eroavan juuri edeltäjästään Wolfgang Schäublestä.
Tilannetta mutkistaa, että IMF:n tulisi päättää vielä tämän kuun loppuun mennessä, osallistuuko se parin miljardin osuudella Kreikan viimeiseen tukipakettiin ennen ohjelman päättymistä. IMF on avoimesti kritisoinut Kreikan liian tiukkoja lainaehtoja. Vaikka Saksa ja IMF ovat erimielisiä lainaehdoista, IMF:n siunaus toisi Kreikan tukipaketin jälkeiselle talousohjelmalle institutionaalista uskottavuutta.
Kreikan velkaneuvottelut osoittavat, että euromaat ja euroinstituutiot päättävät Kreikan taloudesta vielä pitkään.
Kreikan III tukipakettiin sisältyy ehto, jonka mukaan tukipaketin päättymisen jälkeenkin sitä koskee erityinen talousohjelma, kunnes se on maksanut 75 prosenttia veloistaan euromaille ja vakausmekanismeille.
Ellei Kreikan velkoja anneta anteeksi, Kreikka ei tule olemaan suvereeni valtio vielä moneen vuosikymmeneen.
