Koronan kolmas aalto, Sputnik ja elpymisrahasto heiluttavat Itä-Euroopan hallituksia
Uusien varianttien myötä koronan kolmas aalto on ollut erityisen vakava Itä-Euroopassa. Slovakiassa, Tshekissä, Puolassa, Unkarissa ja Bulgariassa terveydenhuolto on ajautunut äärirajoille ja maissa on otettu käyttöön kovat lockdownit viimeisten kuukausien aikana.
Kovien paineiden alla maat ovat hankkineet rokotteita EU:n rokotehankintojen ohi Venäjältä ja Kiinasta, mikä on ajanut tähän mennessä Slovakian ja Tshekin hallitukset kriiseihin.
Slovakiassa pääministeri Igor Matovic ja valtiovarainministeri Eduard Heger vaihtoivat paikkoja sen jälkeen kun Matovic oli ostanut salaa kertomatta muulle hallitukselle 2 miljoonaa Sputnik-rokotetta.
Vaikka Sputnikille on annettu jo käyttölupa Slovakiassa, rokotukset eivät ole päässeet alkuun. Slovakian terveysviranomainen on sanonut, että Venäjän toimittamien rokotteiden laatua ei ole voitu varmentaa. Venäjä on syyttänyt maata sopimusrikkomuksista ja valeuutisten levittämisestä.
***
Tshekissä paha koronatilanne on johtanut presidentti Milos Zemanin vallan kasvuun.
Zeman on lobannut aktiivisesti rokotehankintoja Venäjältä ja Kiinasta. Viime viikolla maan terveys- ja ulkoministeri erotettiin Sputnik-hankintojen vastustuksen vuoksi. Tshekin uusi (ja koronakriisin alkamisen jälkeen neljäs) terveysministeri Petr Arenberger kannattaa Sputnikin käyttöä, vaikka Euroopan lääkevirasto EMA ei ole hyväksynyt rokotetta.
Politicon mukaan pääministeri Andrej Babiš erotti ministerit Zemanin vaatimuksesta. Babisin ANO-puolueen kannatus on laskenut vuoden alusta lähtien tasaisesti, eikä hän ilmeisesti kykene jatkamaan pääministerinä ensi lokakuun vaalien jälkeen ilman Zemanin tukea.
***
Unkarin koronakuolleisuusluvut ovat Euroopan ja maailman korkeimpia, vaikka maa on myös EU-maista pisimmällä rokotuksissa.
Unkari on ainoa EU-maa, joka jo rokottaa Sputnikia ja Kiinan Sinopharmia. Unkarin oppositio on varoittanut, että ennen kyseisten rokotteiden käyttöä tulisi odottaa EMA:n myyntilupa. Viktor Orban ja maan hallitukselle lojaali lehdistö on syyttänyt oppositiota rokoteohjelman sabotoinnista ja siitä seuraavista kuolemista.
Oppositiopuolueet yhdistyivät tammikuussa ja ovat nousseet maaliskuun alun jälkeen Orbanin Fidesz-puolueen ohi gallupeissa. Oppositiolla ei ole yhteistä ideologista linjaa, mutta kyllästyminen pitkittyvään koronakriisiin ja nykyiseen hallintoon voi tehdä myös Orbanin jatkosta vaikeampaa.
Unkarissa järjestetään vaalit ensi vuonna ja kaikesta päätellen Orbanin, median ja opposition välit tulevat tulehtumaan entisestään.
***
Puolassa Mateusz Morawieckin hallitus on sen sijaan ajautunut kriisiin Euroopan elpymisrahaston vuoksi. Puolen valtapuolue Laki ja oikeus (PiS) muodostaa hallituksen kahden pienemmän puolueen kanssa, joista oikeistokonservatiivinen Yhteinen Puola vastustaa elpymisrahastoa EU:n yhteisvelan ja oikeusvaltiomekanismin vuoksi.
Morawieckin hallituksella on ainoastaan 3 paikan enemmistö parlamentissa ja Yhteinen Puola on uhannut mieluummin kaataa hallituksen kuin kuin kannattaa elpymisrahastoa. Viimeisten spekulaatioiden mukaan Morawiecki harkitsisi elpymisrahaston viemistä suoraan presidentin allekirjoitettavaksi ilman sen käsittelyä parlamentissa lainkaan.
Elpymisrahasto voi jopa kaataa hallituksen ja tuoda Puolaan ennenaikaiset vaalit.
***
Bulgariassa järjestettiin parlamenttivaalit 4.4.
Istuvan pääministeri Boyko Borissovin puolue GERB säilytti paikkansa parlamentin suurimpana, mutta oli myös vaalien suurin häviäjä ja jäi ilman enemmistöä. Opposition vastustaessa on epätodennäköistä, että Borissov jatkaa pääministerinä, minkä hän on itsekin myöntänyt. Koska oppositio on kuitenkin jakaantunut, Borissovin jatko, opposition vähemmistöhallitus, teknokraattihallitus ja uudet vaalit ovat kaikki mahdollisia.
***
Koronan kolmas aalto, rokotehankinnat ja elpymisrahasto keikuttavat Itä-Euroopan hallituksia. Idässä valtaapitävien asema on tiukempi ja opposition yhtenäisyys heikkoa, mutta Itä-Euroopan maiden tulevista vaaleista on tulossa poliittisesti paljon latautuneemmat ja kiinnostavammat kuin mitä ilman koronakriisiä olisi ollut odotettavissa.
Vaikka vallanvaihdotukset ovat vielä pitkässä puussa, Itä-Euroopan valtaapitävät joutuvat hikoilemaan paljon enemmän pysyäkseen vallassa.
