Koronadiili à la EU - Suomen saavutukset vievät huomion, vaikka yhteisvelka muuttaa koko unionin
Yhteisvelka ei vie unionia automaattisesti liittovaltioon, mutta yhteiset velat ja varat lisäävät painetta fiskaaliunioniin
EU-johtajat sopivat varhain tiistaina 1074 miljardin euron suuruisesta budjetista vuosille 2021-2027 ja 750 miljardin suuruisesta velasta. Velasta 670 miljardia menee elpymisrahastoon ja 80 miljardia unionin hankkeiden rahoittamiseen.
Suomen kannalta tulos on ristiriitainen.
Suomen tavoite oli pienentää kokonaisvelan määrää ja muuttaa elpymisrahaston tukien ja velkojen suhdetta. Velkapottia ei leikattu, eikä elpymisrahastosta annettavien 310 miljardin suuruisten tukien määrää. Sen sijaan elpymisrahaston lainoja kasvatettiin 110 miljardilla.
Kun komissio esitti, että EU-budjettia oltaisiin rahoitettu 190 miljardilla velaksi, nuukan nelikon ja Suomen vastustus johti siihen, että budjettia rahoitetaan enää 80 miljardilla velaksi. Tämän seurauksena suhteessa komission esitykseen esimerkiksi vihreän transition ohjelmaa leikattiin 20 miljardia, investointeja noin 18 mrd, rajavalvontaa 12 mrd, tutkimusrahoitusta 8,5 mrd, terveydenhuoltoa vajaat 8 mrd ja maataloustukia 7,5 mrd.
Nuukat ja Suomi eivät vastustaneet unionin yhteisvelkaa, mutta laskivat EU:n budjetin kunnianhimoa. Tämä on Suomenkin EU-politiikan kannalta kyseenalainen lopputulos.