Kokoomus ja perussuomalaiset voivat löytää yhteisen EU-linjan - niin kauan kuin uusia elpymisrahastoja ei tule

Petteri Orpo ja Jussi Halla-aho ovat nostaneet hallituksen talouspolitiikan arvostelun kuntavaalien kärkiteemaksi.

Vaikka puolueet ovat arvostelleet hallitusta velkaantumisesta ja kehysmenettelyn hylkäämisestä, kumpikaan ei ole varsinaisesti esittänyt miten kehyksiin palaamisen vaatimat miljardin leikkaukset tehtäisiin. Sen sijaan kokoomus on vaatinut kunnianhimoisempia työllisyystoimia ja perussuomalaiset palveluiden kohdentamista perussuomalaisille. Tämä viittaisi siihen, että talouskurista on tulossa yhä selvemmin puolueiden identiteettipolitiikkaa.

Orpo on toivonut Sanna Marinin hallituksen kaatuvan kuntavaalien jälkeen, mutta samaan hengenvetoon sulkenut pois mahdollisuudet, joissa kokoomus menisi nykyiseen hallitukseen keskustan tilalle tai muodostaisi uuden hallituksen esimerkiksi perussuomalaisten ja keskustan kanssa.

Toisin sanoen hallitus vaihtuu Orpon mielessä ainoastaan vaalien kautta. Kokoomuksen hyvä tulos kuntavaaleissa pelastaa Orpon puheenjohtajuuden ja todennäköisesti hän saakin viedä puolueen eduskuntavaaleihin ilman haastajia.

Orpon ongelma on, että perussuomalaiset on liikkunut EU:n vastustuksessa entistä kansallismielisempään suuntaan. Vastalauseessaan elpymisrahastoon persut vaati Suomen jättäytymistä kategorisesti kaikkien järjestelyiden ulkopuolelle, jotka sisältävät yhteisvastuuta ja tulonsiirtoja, minkä lisäksi puolue vaati euroeron mahdollistavan mekanismin luomista. Yhteistyö perussuomalaisten kanssa voisi rikkoa kokoomusta sisäisesti, joka oli jo yllättävän hajaantunut elpymisrahasto-äänestyksessä.