Kokoomus ja perussuomalaiset voivat löytää yhteisen EU-linjan - niin kauan kuin uusia elpymisrahastoja ei tule
Petteri Orpo ja Jussi Halla-aho ovat nostaneet hallituksen talouspolitiikan arvostelun kuntavaalien kärkiteemaksi.
Vaikka puolueet ovat arvostelleet hallitusta velkaantumisesta ja kehysmenettelyn hylkäämisestä, kumpikaan ei ole varsinaisesti esittänyt miten kehyksiin palaamisen vaatimat miljardin leikkaukset tehtäisiin. Sen sijaan kokoomus on vaatinut kunnianhimoisempia työllisyystoimia ja perussuomalaiset palveluiden kohdentamista perussuomalaisille. Tämä viittaisi siihen, että talouskurista on tulossa yhä selvemmin puolueiden identiteettipolitiikkaa.
Orpo on toivonut Sanna Marinin hallituksen kaatuvan kuntavaalien jälkeen, mutta samaan hengenvetoon sulkenut pois mahdollisuudet, joissa kokoomus menisi nykyiseen hallitukseen keskustan tilalle tai muodostaisi uuden hallituksen esimerkiksi perussuomalaisten ja keskustan kanssa.
Toisin sanoen hallitus vaihtuu Orpon mielessä ainoastaan vaalien kautta. Kokoomuksen hyvä tulos kuntavaaleissa pelastaa Orpon puheenjohtajuuden ja todennäköisesti hän saakin viedä puolueen eduskuntavaaleihin ilman haastajia.
Orpon ongelma on, että perussuomalaiset on liikkunut EU:n vastustuksessa entistä kansallismielisempään suuntaan. Vastalauseessaan elpymisrahastoon persut vaati Suomen jättäytymistä kategorisesti kaikkien järjestelyiden ulkopuolelle, jotka sisältävät yhteisvastuuta ja tulonsiirtoja, minkä lisäksi puolue vaati euroeron mahdollistavan mekanismin luomista. Yhteistyö perussuomalaisten kanssa voisi rikkoa kokoomusta sisäisesti, joka oli jo yllättävän hajaantunut elpymisrahasto-äänestyksessä.
Orpo linjasi kynnyskysymykseksi yhteistyöstä perussuomalaisten kanssa, että kokoomus ei voi olla hallituksessa, joka miettii Suomen euroeroa. Tällöin hallitusneuvotteluiden kynnyskysymykseksi nousisi, voidaanko kokoomuksen valtiovarainvaliokunnan elpymisrahastoa koskevaan mietintöön paaluttamat perälaudat yhdistää perussuomalaisten vastalauseisiin.
Perussuomalaisilla ja kokoomuksella näyttäisi olevan jaettu linja unionin talouskurista, no bailout -periaatteen palauttamisesta ja velkajärjestelymekanismin luomisesta. Jos persut luopuvat euroeron valmistelusta ja oletetaan, että uusia elpymisrahastoja tai vastaavia järjestelyitä ei enää tule, yhteisen EU-politiikan löytyminen ei olekaan välttämättä mahdotonta.
Orpon dilemma on, että persujen kanssa saisi helposti oikeistolaista talouspolitiikkaa kansallisella ja unionin tasolla, mutta arvokysymyksissä ja kulttuurisodissa olisi jatkuva hulina päällä. Kansalliskonservatiivisen hallituksen vaihtoehto on sinipunahallitus, jossa taloudesta joutuisi tappelemaan aamusta iltaan, mutta jossa EU ja arvot eivät muodostuisi samanlaiseksi ruutitynnyriksi kuin persujen kanssa. Toinen ongelma Orpolle on, että SDP on liikkunut Marinin johdolla entistä enemmän vasemmalle.
Asetelman tekee entistä vaikeammaksi se, että vasemmistoliitto lähtisi todennäköisemmin sinipunahallitukseen vain, jos pääministeri olisi Marin. Kokoomus Marinin vetämässä hallituksessa voisi olla puolestaan monille kokoomuksen persuyhteistyötä vaativille konservatiiveille pettymys, joka lietsoisi heidän hulinavalmiutensa uusiin kulttuurivallankumouksiin.
Vaikka eduskuntavaaleihin on vielä 2 vuotta, seuraavissa vaaleissa onkin nähtävissä jo tässä vaiheessa ainakin kolme mielenkiintoista dynamiikkaa.
Ensinnäkin, onko opposition suurin puolue perussuomalaiset vai kokoomus. Toiseksi, katsooko keskusta vaalien jälkeen, että kaikki temput kannatusalhosta nousemiseksi on tehty ja seuraavaksi on mentävä oppositioon kasvamaan. Ja riippuen näistä kehityskuluista eduskuntavaalien tärkeimmäksi kysymykseksi ei välttämättä nousekaan se, onko perussuomalaiset suurin puolue vaan se, onko SDP vai kokoomus toiseksi suurin puolue.
Niin kauan kuin kokoomuksen, keskustan, vihreiden ja RKP:n kannatus ei riitä liberaalioikeistolaisen enemmistöhallituksen muodostamiseen, kokoomuksella on edessään joka tapauksessa itkua ja hampaidenkiristystä.
26.5. klo 13:40 Kirjoitusta korjattu niin, että perussuomalaiset vaativat euroeron mahdollistavan mekanismin luomista Suomen euroeron sijaan. Lisäksi Orpon esittämä kynnyskysymys korjattu muotoon, jonka mukaan kokoomus ei voi olla mukana sellaisessa hallituksessa, joka ”miettii” euroeroa. Aiemmin tekstissä oli muotoilu, jonka mukaan kokoomus ei voisi olla sellaisessa hallituksessa, joka ”vaatii” euroeroa.