Kokoomuksen leikkauspolitiikka ilman leikkauksia

Profiilikuva
Antti Ronkainen on poliittisen talouden väitöskirjatutkija Helsingin yliopistolla.

Petteri Orpon viimeaikaisten haastattelujen perusteella kokoomuksessa on laskettu, että kokoomus muodostaa seuraavan hallituksen joko sosialidemokraattien tai perussuomalaisten kanssa riippuen siitä, kummat tulevat enemmän kokoomuksen linjoille talousasioissa.

Karkeasti kokoomuksen talousohjelma näyttäisi muodostuvan 2 elementin varaan:

1) Velkaantumisen lopettamiseksi julkista taloutta on sopeutettava 4 miljardilla eurolla seuraavan hallituskauden aikana. Orpo nimeää IS:n haastattelussa tärkeimmiksi leikkauskohteiksi ansiosidonnaisen, asumistuen, yritystuet, hallinnon sekä ”budjettikirjan läpikäynnin”. Sen sijaan koulutus ja TKI-toiminta ovat ”erityissuojelussa”.

2) Työreformi, jossa alennetaan tuloverotusta ja leikataan ansiosidonnaista. Oletuksena on, että palkkatulon ja sosiaaliturvan välisen erotuksen kasvaessa myös työllisyystilanne paranee. Kokoomus on esittänyt 1 miljardin suuruista tuloveron alennusta kaikkiin tuloluokkiin sekä 400 miljoonan leikkauksia ansiosidonnaiseen. Toisaalta kokoomuksen vaatima ansiosidonnaisen ulottaminen kaikille maksaisi 200 miljoonaa euroa.

Huomioiden kokoomuksen verolinjan ja muut lupaukset sopeutettava summa kasvaa edelleen. Tuloveron alennus ja ansiosidonnaisen ulottaminen kaikille maksaisivat yhteensä 1,2 miljardia. Puolustusmenot tulevat kasvamaan Nato-jäsenyyden myötä, minkä lisäksi kokoomus on luvannut lisää rahaa koulutukseen, TKI-toimintaan, poliisille ja oikeuslaitokselle. Toisin sanoen todellinen sopeutustarve on reilusti yli 5 miljardia euroa seuraavalle vaalikaudelle.