Keskuspankkikapitalismissa konsensus inflaatiosta on hajonnut

Profiilikuva
Antti Ronkainen on poliittisen talouden väitöskirjatutkija Helsingin yliopistolla.

Yhdysvaltojen korkein inflaatio melkein 40 vuoteen on nostattanut imponoivaa keskustelua inflaation syistä, mutta myös vaatimuksia rahapolitiikan kiristämisestä. Markkinat ovat reagoineet ja pörssit ovat rytisseet siihen malliin, että asiaa on käsitelty Suomessakin esimerkiksi Uutisraportti-podcastissa ja Pyöreässä pöydässä.

Tuleeko inflaatiosta sitten olla huolissaan?

Ensinnäkin, inflaatio on kiihtynyt erityisesti Yhdysvalloissa. Yhdysvaltain keskuspankin (Fed) odotetaan nostavan korkoa tänä vuonna jopa 5 kertaa ja aloittavan taseensa supistamisen koronnoston jälkeen. Vastaavaa ongelmaa ei kuitenkaan Euroopassa ole ja Euroopan keskuspankki (EKP) on sanonut nostavansa korkoja aikaisintaan ensi vuonna.

Toiseksi, inflaation syihin liittyy paljon epävarmuutta, eikä mikään olemassaoleva inflaatioteoria kykene selittämään nykyistä inflaation nousua. Tulkinnat nykyisen inflaation syistä ovatkin jakautuneet sen suhteen, ajatellaanko inflaation olevan väliaikaista vai pysyvimpiin tekijöihin perustuvaa.

Perinteinen talousteoria olettaa inflaation nousevan liian nopeasta kysynnän ja palkkojen kasvusta. Kun ihmiset olettavat, että palkat nousevat hintojen mukana, inflaatio-odotukset nousevat ja seurauksena on inflaatiospiraali. Esimerkiksi tähtiekonomistit Larry Summers ja Olivier Blanchard ovat varoittaneet, että Bidenin elvytyspaketit tulevat ylikuumentamaan taloutta.