Keskuspankkikapitalismissa konsensus inflaatiosta on hajonnut
Yhdysvaltojen korkein inflaatio melkein 40 vuoteen on nostattanut imponoivaa keskustelua inflaation syistä, mutta myös vaatimuksia rahapolitiikan kiristämisestä. Markkinat ovat reagoineet ja pörssit ovat rytisseet siihen malliin, että asiaa on käsitelty Suomessakin esimerkiksi Uutisraportti-podcastissa ja Pyöreässä pöydässä.
Tuleeko inflaatiosta sitten olla huolissaan?
Ensinnäkin, inflaatio on kiihtynyt erityisesti Yhdysvalloissa. Yhdysvaltain keskuspankin (Fed) odotetaan nostavan korkoa tänä vuonna jopa 5 kertaa ja aloittavan taseensa supistamisen koronnoston jälkeen. Vastaavaa ongelmaa ei kuitenkaan Euroopassa ole ja Euroopan keskuspankki (EKP) on sanonut nostavansa korkoja aikaisintaan ensi vuonna.
Toiseksi, inflaation syihin liittyy paljon epävarmuutta, eikä mikään olemassaoleva inflaatioteoria kykene selittämään nykyistä inflaation nousua. Tulkinnat nykyisen inflaation syistä ovatkin jakautuneet sen suhteen, ajatellaanko inflaation olevan väliaikaista vai pysyvimpiin tekijöihin perustuvaa.
Perinteinen talousteoria olettaa inflaation nousevan liian nopeasta kysynnän ja palkkojen kasvusta. Kun ihmiset olettavat, että palkat nousevat hintojen mukana, inflaatio-odotukset nousevat ja seurauksena on inflaatiospiraali. Esimerkiksi tähtiekonomistit Larry Summers ja Olivier Blanchard ovat varoittaneet, että Bidenin elvytyspaketit tulevat ylikuumentamaan taloutta.
Väliaikaisuutta korostava leiri on puolestaan korostanut, että inflaatio on seurausta pääasiassa koronakriisin aiheuttamasta kulutuksen siirtymisestä palveluista tavaroihin ja energian hinnannoususta. Yksinkertaisesti, rajoitus- ja sulkutoimien seurauksena ihmiset ovat käyttäneet vähemmän palveluita ja ostaneet enemmän tavaraa. Kun tavaroiden kysyntä kasvaa, globaaleihin tuotantoketjuihin on tullut pullonkauloja.
Yhdysvalloissa 2/3 inflaation muutoksesta suhteessa koronakriisiä edeltäneeseen selittyy palkkojen nousun sijaan käytettyjen autojen ja energian hinnannousulla. Väliaikaisuutta korostaneet ovat kuitenkin tuoneet esiin, että väliaikaisesti korkeampi inflaatio saattaa jatkua oletettua kauemmin. Myös keskuspankit puhuivat aluksi väliaikaisuudesta, mutta ovat nyttemmin lakanneet t-sanan käytön (transitory).
Analyysi inflaation syistä vaikuttaa siihen, mitä rahapolitiikasta ajatellaan. Pysyvyyttä korostavat vaativat rahapolitiikan kiristystä, väliaikaisuutta korostavat puolestaan keveän rahapolitiikan jatkoa.
Jos inflaation oletetaan olevan pysyvää, keskuspankin tulee hillitä inflaation nousu mahdollisimman pian koronnostoilla. Näin Fed onkin tekemässä. Keskiviikkoisessa pressitilaisuudessa Fedin johtaja Jerome Powell teki kaikkensa osoittaakseen, että Fed tulee reagoimaan kaikin mahdollisin tavoin inflaation nousuun ja sallimaan kovankin rytinän pörssimarkkinoilla.
Jos taas korostaa inflaation väliaikaisuutta, koronnostosta ei ole välttämättä järkeä. Koronnosto ei vaikuta energian hintaan, minkä lisäksi ne vähentävät yritysten halua investoida ja ratkaista pullonkauloihin liittyvää ongelmaa. Lisäksi koronnosto ei auta vähävaraisia kotitalouksia, jotka kärsivät eniten energian hinnannoususta. Riskinä onkin, että keskuspankki katkaisee vääristä syistä johtuvalla kiristyksellä koronakriisin jälkeen alkaneen talouden elpymisen.
Väliaikaisuutta korostavat ovatkin katsoneet, että keskuspankkien tulee sallia 2 prosenttia korkeampi inflaatio taantuman välttämiseksi. Lisäksi on tuotu esiin, että keskuspankit pääsevät matalista koroista ainoastaan, jos finanssipolitiikka tukee keskuspankkien koronnostoa.
Suurpankkiiri Björn Wahlroos sanoi finanssikriisin jälkimainingeissa, että kapitalismi korjaa itse itsensä, kunhan keskuspankki auttaa. Finanssikriisin jälkeisten keskuspankkien valtavien tukitoimien jälkeen ollaan tultu kuitenkin keskuspankkikapitalismiin. Kuten Jussi Ahokas on hauskasti muotoillut, keskuspankkikapitalismissa keskuspankit voivat antaa markkinoiden toimia ja pörssien romahtaa ainoastaan, jos finanssipolitiikka tukee keskuspankkeja.
Oleellista Yhdysvaltain inflaation kannalta onkin tämän vuoden aikana, alkaako Fedin rahapoliittinen kiristys ja siitä seuraava pörssiromahdus vaikuttaa laajemmin talouteen ja jos alkaa niin milloin ja miten. Bideniltä on tulossa vielä jonkin verran elvytystä, mutta demokraattisenaattori Joe Manchin tulee tekemään kaikkensa sen minimoimiseksi.
Jos republikaanit vievät kongressin välivaalien jälkeen ja finanssipolitiikka imetään niiden jälkeen kuiviin, ei Fedilläkään liene muuta vaihtoehtoa kuin lopettaa nykyinen kiristyssykli ja jatkaa löysää rahapolitiikkaa entiseen malliin taantuman välttämiseksi.
— lemasabachthani (@lemasabachthani) November 30, 2021