Keskuspankin riskit kasvavat, koska EKP joutuu hoitamaan valtioiden hommat

Valtioiden tulee jatkaa kuluttamista niin kauan kuin yksityinen sektori säästää.

Profiilikuva
Antti Ronkainen on poliittisen talouden väitöskirjatutkija Helsingin yliopistolla.

Kansanedustaja Elina Lepomäki ja ekonomisti Jussi Lindgren kiinnittivät eilen julkaistussa Vieraskynässä huomion Euroopan keskuspankin poikkeuksellisten toimien riskeihin ja takaoven kautta tapahtuvaan yhteisvastuuseen. Avaus on tervetullut, sillä erityisesti poliitikot eivät paljoa kommentoi rahapolitiikkaa.

Lepomäki ja Lindgren viittaavat keskuspankin TARGET2 -maksujärjestelmän epätasapainoihin, joiden seurauksena esimerkiksi Saksan Bundesbankilla on jo yli 1000 miljardin edestä saatavia.

Bundesbankin itsensä mukaan jonkin maan euroero voisi aiheuttaa Bundesbankille tappioita, jotka jaettaisiin jäljellä jäävien euromaiden keskuspankkien kesken pääoma-avaimen mukaan. Täten pelkästään Buban saatavista aiheutuisi Suomellekin kymmenien miljardien suuruinen riski, jos eduskunta joutuisi pääomittamaan Suomen pankkia TARGET2-riskien lauettua.

Bundesbankin kanta on kuitenkin kiistanalainen.

TARGET2 ei ole tavanomainen velka vaan maksujärjestelmän kirjanpidollinen järjestely. Mahdollisen euroeron myötä EKP voi kirjata saatavat jäljellä olevien maiden kesken TARGET2-epätasapainoihin, järjestää vastaavalle puolelle yhteisvastuullisen varallisuuserän ja jatkaa kuten tähänkin asti.