Keltaliivit pitävät Ranskan pinnalla, mutta nostaako vasemmisto Le Penin presidentiksi?
Poliisien vastausta keltaliivien kapinaan on pidetty väkivaltaisimpana sitten toukokuun 1968 opiskelijamellakoiden.
Pariisi viime tiistaina. Palkankorotuksia vaatineet palomiehet sytyttivät itsensä tuleen, johon poliisit vastasivat kyynelkaasulla ja pamputuksella. Palomiehet olivat tietenkin maalanneet itsensä Joaquin Phoenixin Jokereiksi.
Emmanuel Macron nousi Ranskan presidentiksi itselleen perustamalla En Marche! -liikkeellä. Saatuaan enemmistön myös parlamentissa Macron ryhtyi tekemään liberaaleja talousuudistuksia, joilla hän pyrki saamaan Saksan siunauksen Eurooppa-suunnitelmilleen.
Saksa ei kuitenkaan korvaansa lotkauttanut. Sen sijaan Macronin politiikka synnytti keltaliivien kapinan. Poliisien vastausta keltaliivien mellakoihin on pidetty väkivaltaisimpana sitten toukokuun 1968 opiskelijamellakoiden. Lisäksi Macron on joutunut tekemään keltaliiveille myönnytyksiä.
Vähävaraisille suunnatut veronalennukset kasvattivat viime vuonna Ranskan ostovoimaa yli 10 miljardilla. Keltaliivipaketti kasvatti Ranskan alijäämiä 0,5 prosentilla. Kysynnän lisäksi Macronin alkukaudesta tekemät veroalet ja EKP:n alhaiset korot ovat lisänneet ulkomaisia ja kotimaisia investointeja.
Tilanne on epäintuitiivinen, sillä Macronin politiikan ja sen väkivaltaisen vastustuksen ansiosta Ranskan talous kasvaa nopeammin kuin Saksa. Macronin talouspolitiikka on vinksahtanut tarjontareformien ja kysyntäelvytyksen ykseys.