It's Crazy, it's Barbie!

Greta Gerwigin Barbie-elokuvan markkinointi maksoi 150 miljoonaa dollaria ja siten hieman enemmän kuin itse elokuvan tekeminen, 145 miljoonaa. Ilmiön myötä Barbie meni heittämällä yli miljardi dollaria tuottaneiden elokuvien joukkoon ja teki Gerwigistä ensimmäisen naisohjaajan, joka on ylittänyt miljardin rajapyykin. Barbieta näyttelevä Margot Robbie on tienaamassa roolisuorituksellaan näillä näkymin 50 miljoonaa.

Barbie-ilmiötä ei voi selittää tarinan viihdyttävyydellä. Henkilöiden tunneskaalat ovat kapeat ja elokuvan käänteet ovat kuin moraalisesti tylsämielisestä Disney- tai Marvel-elokuvasta. Miehet saavat paikan korkeimmasta oikeudesta ja Barbie genitaalit. Patriarkaalisen vallankumouksen ja matriarkaalisen vastavallankumouksen jälkeen palautetaan vanha tasapaino, jota elokuvan alkuvaiheessa kuvataan kauheaksi. Elokuvassa käännetään sukupuoliroolit päälaelleen, mutta sen nähtyään jää miettimään, oliko elokuva emansipatorinen, nyky-yhteiskunnan kritiikkiä vai jotain muuta.

Intertekstuaalisuuksia löytyy joka lähtöön ja Barbie on tietenkin suututtanut äärioikeiston, siinä on nähty viitteitä Yhdysvaltain korkeimman oikeuden taannoiseen päätökseen kumota laaja aborttioikeus, Barbien katsomista on pidetty välttämättömänä Christopher Nolanin Oppenheimerin ymmärtämiselle ja niin edelleen. Elokuvan pohjalta tullaan keskustelemaan vielä pitkään feminismistä, mikä on hieno saavutus Hollywood-elokuvalle. Käsikirjoituksen suurin ansio ja keskeinen tekijä ilmiön takana lieneekin käsikirjoituksen alleviivaamattomuus, josta kukin voi löytää haluamansa.