Israelin ja Hamasin sota on osoittanut kansainvälisen oikeuden heikkouden ja kaksinaismoralismin

4 MIN

Hamas surmasi terroristi-iskussa 7. lokakuuta noin 1 400 israelilaista ja otti noin 200 panttivankia. Sen jälkeen Israel on katkaissut veden, ruoan, sähkön, polttoaineen ja internetin palestiinalaisilta, kiihdyttänyt päivä päivältä pommituksia ja aloittanut viikonlopun aikana myös maahyökkäyksen Gazaan. Gazan terveysministeriön mukaan yli 8 000 palestiinalaista on kuollut kolmessa viikossa, josta suuri osa lapsia.

YK:n peruskirjan 51 artikla takaa Israelille oikeuden itsepuolustukseen Hamasin terroristi-iskun jälkeen, mutta sen on kunnioitettava kansainvälistä humanitääristä oikeutta. Sodan sääntöjen keskeinen periaate on, että toisen osapuolen tekemät sotarikokset eivät oikeuta toista osapuolta tekemään samanlaisia rikoksia. Israel ei saa esimerkiksi rangaista kollektiivisesti palestiinalaisia tai käyttää nälkää aseena, sen tulee pyrkiä iskuillaan ja hyökkäyksillään vahingoittamaan ainoastaan Hamasia ja taata siviilien turvallisuus, minkä lisäksi sen tulee sallia palestiinalaisten kotiinpaluu konfliktin jälkeen.

YK kerää tällä hetkellä materiaalia sekä Hamasin että Israelin tekemistä sotarikoksista. Satelliittikuvien avulla voi seurata Israelin pommitusten aiheuttamaa tuhoa Gazassa. YK:n itsensä mukaan Gazan piiritys on johtamassa 2 miljoonan ihmisen nälänhätään, yli miljoona palestiinalaista jätti kotinsa ensimmäisen viikon aikana Hamasin iskujen jälkeen, minkä lisäksi Israel on varoittanut, että ne jotka kieltäytyvät lähtemästä, voidaan luokitella terroristisympatiseerajiksi. Myös humanitäärisen avun estäminen sekä Egyptin päätös olla antamatta palestiinalaisille turvapaikkaa ovat kansainvälisen oikeuden vastaisia.

Israelin ja Hamasin sota osoittaa paitsi kansainvälisen oikeuden heikkouden, myös sen valikoivan kunnioittamisen. Haagin rikostuomioistuin voi tuomita sotarikoksista, mutta Venäjän ohella Yhdysvallat ja Israel eivät ole sen jäseniä. Yhdysvallat ja Israel ovat lisäksi arvostelleet voimakkaasti Haagin rikostuomioistuimen päätöstä, jonka mukaan sillä on tuomiovalta myös palestiinalaisalueilla, vaikka Israel ei ole sen jäsen. Kun YK:n pääsihteeri Antonio Guterres oli huolissaan humanitäärisen lain loukkauksista Gazassa ja muistitti Israelin harjoittaneen palestiinalaisalueiden miehitystä vuodesta 1967 lähtien, Israel vaati Guterresin eroa.

Siinä missä EU-maat tuomitsivat nopeasti ja yhtenäisesti Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan, EU:lla on ollut suuria vaikutuksia mainita kansainvälisen humanitäärisen oikeuden velvoittavan myös Israelia. YK:n yleiskokouksen hätäistunnon äänestyksessä EU-maiden äänet hajosivat täysin kysymyksessä välittömästä tulitauosta: 4 maata äänesti vastaan (Itävalta, Unkari, Tsekki & Kroatia), 8 maata puolesta (Ranska, Espanja, Belgia, Portugali, Irlanti, Luxemburg, Malta & Slovenia) ja loput 15 maata Suomi mukaan lukien jätti äänestämättä. Israelin toimet tulevat tuskin johtamaan taloudellisiin sanktioihin tai edes asekaupan vähentämiseen Israelin kanssa, kuten puolustusministeri Antti Häkkänen on jo ilmaissut. Viranomaiset Euroopassa ovat jo huolissaan, että kaksinaismoralismi Venäjän ja Israelin suhteen voi johtaa Ukrainan vähenevään tukeen YK:ssa.

Lisäksi Yhdysvallat esti veto-oikeudellaan aiemmin humanitääristä tulitaukoa vaatineen päätöslauselman YK:n turvallisuusneuvostossa. Yhdysvallat on 1970-luvun alusta lähtien tukenut Israelia estämällä viitisenkymmentä Israelia kritisoivaa päätöslauselmaa YK:n turvallisuusneuvostossa aivan samalla tavoin kuin Venäjä on suojellut turvallisuusneuvostossa Syyriaa tai itseään Ukrainan sotaan liittyen.

Israelin ja Hamasin sota on muutamassa viikossa kyseenalaistanut lukuisia oletuksia Israelin ja Palestiinan konfliktista, kuten Israelin pääministeri Benjamin Netanyahun kyvyn hallita konfliktia tai Israelin tiedustelupalvelun ja armeijan kyvyn taata israelilaisten turvallisuus.

Laajemmin Israelin ja Palestiinan konfliktin paluu maailmanpolitiikan näyttämölle voi johtaa arabimaiden suurempaan yhtenäisyyteen, mistä kertoo esimerkiksi yhdeksän arabimaan (Egypti, Jordania, Saudi Arabia, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Qatar, Kuwait, Bahrain, Oman ja Marokko) vaatimus tulitauosta. Israel ja Yhdysvallat näytti YK:n hätäkokouksessa eristetyltä, kun vain 12 maata vastusti tulitaukoa ja 120 maata kannatti sitä. Israelin varaukseton tuki voi myös vaikeuttaa Bidenin uudelleenvalintaa presidentiksi, jos Israelin toimista järkyttyneet nuoret ja progressiiviset (jotka ovat keskeinen elementti demokraattien koalitiossa) jäävät vaalipäivänä kotiin tai äänestävät riippumatonta ihmisoikeusaktivisti Cornel Westiä.

Israelin ja Hamasin sota vyöryy eteenpäin valtavalla painolla ja konfliktin laajempia seurauksia voi vasta arvailla. Hamasia huomattavasti paremmin varusteltu Hizbollah on jo ilmoittanut liittyvänsä sotaan Israelin maahyökkäyksen alkaessa ja Iranin mukaantulo tarkoittaisi jo kolmatta shokkia maailmantaloudelle vain muutaman vuoden sisällä koronapandemian ja Ukrainan sodan lisäksi. Kuten entinen brittidiplomaatti Peter Ricketts totesi vuoden 1982 Libanonin sodan perusteella, sotilasoperaatiot eivät saavuta poliittisia tavoitteita, eikä vihollisen infrastruktuurin tuhoaminen tuota turvallisuutta vaan rauha edellyttää strategiaa koston kierteen katkaisemiseksi sekä palestiinalaisalueiden hallitsemiseksi sodan jälkeen.