Ilman keskiluokkaa lentovero kiihdyttää eriarvoistumista

Vallankumous loppuu, oletko valmis? 

Profiilikuva
Antti Ronkainen on poliittisen talouden väitöskirjatutkija Helsingin yliopistolla.

Ihmiset vihaavat muutosta. Berliinin muurin murtumisesta tulee lauantaina kuluneeksi 30 vuotta. Siitä lähtien reformit ovat tarkoittaneet heikennyksiä, epävarmuutta ja thatcherismiä. Nami-nami ja pusi-pusi!

Tänään maailma kiehuu pisteessä, jossa on radikaalia olla konservatiivi. Tämä näkyy siten, että jos vaadit kommunistista vallankumousta, ketään ei kiinnosta. Mutta jos vaadit oikeutta käydä uikkarit päällä kaupungin uimahallien saunoissa, saat kaksi vuotta tappouhkauksia ja pääset Helsingin kunnanvaltuustoon.

Poliittista keskustelua ei ole ohjannut pitkiin aikoihin muutos vaan jatkuvuus. Juuri tästä perussuomalaisten kannatusnousussa on kysymys. Perussuomalaisten ja kokoomuksen ero on jo melkein 6 prosenttiyksikköä samaan aikaan kun SDP on romahtanut vihreiden taakse, jonka senkin kannatus laski.

Jussi Halla-aho porskuttaa lupaamalla, että hän säilyttää nykyisen systeemin kaikkine tunkkaisine piirteineen sellaisena ainakin seuraavat 10 vuotta. Saatte syödä lihaa, ajaa autolla ja nauraa rasistisille paskavitseille jatkossakin.

Halla-ahon menestyksellä on marxilaiset juurensa, sillä hänen kannatuksensa liittyy eriarvoistumiseen. Kyseessä ei ole alaluokkien kokema eriarvoisuus vaan keskiluokkien tärinä. Kuten Taloustutkimuksen Juho Rahkonen kirjoittaa, keskiluokka pelkää työpaikkojensa puolesta ja että heidät verotetaan hengiltä. Tempaistessaan Rinteen hallituksen onnettomasta työvoimapolitiikasta ja viherpiiperryksestä politiikan toimittajat ajavat keskiluokkaa persuihin.