He-Man ilman He-Mania
Revelation on Eterniassa 80- ja 90-luvuilla kasvaneille vuoden ehdoton kulttuuritapaus, joskin retron varaan rakennettua sarjaa en muille uskalla suositella.
Vuoden 2021 eittämätön retropläjäys on Masters of the Universe: Revelation, josta Netflix julkaisi viime perjantaina ensimmäiset viisi osaa. Kevin Smith (Clerks, Jay and Silent Bob, View Askewniverse) jatkaa siitä mihin alkuperäinen 1983-1985 ilmestynyt He-Man jäi 36 vuotta sitten.
Ääninäyttelijät on castattu Star Warsista (Mark Hamill Skeletorina), Buffy vampyyrintappajasta (Sarah Michelle Gellar Teelana) ja Game of Thronesista (Lena Headey ja Lian Cunningham Häijy-Lininä ja Asemiehenä).
Sarja on nostalgisen uskollinen alkuperäiselle Eternialle ja siitä näkyy, että sitä ovat olleet tekemässä sarjan fanit. Samalla Revelation korjaa monia alkuperäisen sarjan heikkouksia ja tekee radikaaleja uudelleentulkintoja. Tästä eteenpäin arvio sisältää juonipaljastuksia.
Ensiksi, alkuperäisen sarjan moraalisaarnat on jätetty pois. Toisin kuin 1980-luvulla, hahmoja pistetään surutta kylmäksi. Koko sarjan lähtökohta on, että He-Man ja Skeletor kuolevat heti ensimmäisessä jaksossa. Eternia ajautuu barbariaan, kun taikuus häviää. Samalla sivutaan kieli poskella taikuutta, teknologiaa ja uskontoja poliittisen hallinnan muotoina.
Alkuperäisten arkkivihollisten sijaan sarjan ensimmäiset viisi osaa keskittyvät epätavanomaisiin liittolaisuuksiin, kun Teela, Häijy-Lin, Orko ja Petomies lähtevät pelastamaan Eterniaa. Sarjassa käydään tietenkin Taivaassa ja Helvetissä, joissa voimamiekka on taottu. Lisäksi tavataan Kuningas Harmaakallo, jonka linnaa He-Man, Velhotar ja muut puolustavat Skeletorin pahuutta vastaan.