Haluaako valkoinen duunari Trumpin?

Riittävätkö Trumpin kulttuurisodat, mediasodat ja kauppasodat aluepolitiikaksi?

Profiilikuva
Antti Ronkainen on poliittisen talouden väitöskirjatutkija Helsingin yliopistolla.

Valkoinen duunari ratkaisi Brexit-kansanäänestyksen, Donald Trumpin vaalivoiton ja viimeisimpänä Boris Johnsonin maanvyöryn.

Yhdysvaltain presidentinvaalit on ensi marraskuussa ja vaaleissa tulee olemaan pitkälle kysymys siitä, ovatko valkoiset duunarit tyytyväisiä Trumpiin.

Trump ei ole toteuttanut lupaamiaan suuria investointeja. Sen sijaan hän on tehnyt historiallisen veroalen ja keskittynyt kauppasotiin. Laajemmin Trumpin politiikkaa on ohjannut Barack Obaman perinnön purkaminen. Talouskurin sijaan Trump on antanut alijäämien paukkua. Vallassa ollessaan republikaanit ovatkin se Yhdysvaltain keynesiläinen puolue.

Kampanjoinnin kannalta onkin mielenkiintoista, millaisen kädenojennuksen Trump antaa ruostevyöhykkeelle. Trumpia hyödyttää se, että Kiina ja Yhdysvallat ovat sopineet tulitauosta vaaleihin asti, minkä lisäksi Yhdysvaltain keskuspankki on aloittanut massiivisen elvytyksen. Toisin sanoen taantuma pyritään työntämään vaalien jälkeiseen aikaan. Virkarikostutkinnan suhteen Yhdysvallat on pysynyt jakaantuneena ja se jättää varmasti jäljet kampanjointiin.

Asian voi kääntää myös toisin päin. Onko demokraattien presidenttiehdokkaalla jotain sellaista, mitä valkoinen duunari haluaa? Iso-Britannian vaalit ratkaisi esimerkiksi Workington man, joka kannattaa vasemmistolaisia tavoitteita, kuten palkkojen korotuksia ja hyvinvointivaltiota, mutta joka on samaan aikaan sosiaalisesti konservatiivinen ja jolla brexit oli sydämen asia.