Hallitus siirtyy sopeutuksesta veronalennuksiin

Talouspolitiikan arviointineuvosto totesi talouskatsauksessaan, että Petteri Orpon hallituksen sopeutus on ollut väärin ajoitettua, eikä hallituksen tulisi leikata kotimaista kysyntää, koska se heikentäisi talouden näkymiä entisestään.

Valtiovarainministeri Riikka Purra toppuutteli A-studiossa, että kuntavaalien jälkeen järjestettävässä puoliväliriihessä ei enää leikata samanlaisia määriä kuin edellisvuosina. Purra myös linjasi, että veroja ei tulla korottamaan, koska se olisi myrkkyä orastavalle talouskasvulle.

Purra kertoi hallituksen myös selvittävän toimia, jotka voisivat avittaa talouskasvua. Siirtyminen sopeuttamisesta kasvutoimiin onkin luontaista nyt kun kokoomuksen tärkeimmät tavoitteet sosiaaliturvan ja ammattiyhdistysliikkeen heikennyksistä on viety maaliin.

Hallitus on tilannut Varman toimitusjohtaja Risto Murron kasvuriihiryhmältä ehdotuksia, jotka on määrä jättää helmikuun loppuun mennessä. Esillä olleista kasvutoimista esimerkiksi Suomen Pankki on ehdottanut suurituloisimman 10 prosentin verotuksen keventämistä, Etla yritysten maksaman yhteisöveron alentamista 15 prosenttiin ja Perheyritysten liitto perintöveron korvaamista luovutusvoittoverolla. Purra itse on ehdottanut työn verotuksen alentamista.

Veronkevennykset vähentävät valtion tuloja, joten ne vaikeuttavat tavoitetta velkaantumisen taittamisesta. Purran mukaan kasvutoimia tehdään julkistalouden liikkumavara huomioiden ja jos ne jotain maksavat, tulee huolehtia, ettei tavoite velkasuhteen vakauttamisesta karkaa. Suomeksi sanottuna tämä tarkoittaa, että veroja voidaan laskea puoliväliriihessä tai ”kasvuriihessä” enemmänkin, kunhan valtiovarainministeriö arvioi veronalennuksille riittävät ”dynaamiset vaikutukset” eli kuinka ne lisäävät kannusteita työntekoon ja investointeihin.

Siirtymä sopeutuksesta kasvutoimiin paljastaa suomalaisen talousajattelun yleiset periaatteet.

Sopeuttaa pitää aina, koska väestö ikääntyy ja velkalaiva uppoaa. Talouskasvu perustuu aina ja kaikkialla vientiin. Veronkorotukset ovat huonoa sopeutusta, koska ne tappavat talouskasvun. Sen sijaan leikkakset eivät heikennä talouskasvua, koska kotimaisella kysynnällä ei ole talouskasvun kannalta mitään väliä. Julkiset investoinnit ovat huono kasvutoimi, koska ne ovat tehottomia, eikä niihin ole muutenkaan varaa. Veroja voidaan sen sijaan laskea aina, koska ne maksavat itsensä takaisin.

Vaikka tällä reseptillä ei ole tullut kasvua kohta 20 vuoteen, oikeistohegemonia elää ja voi hyvin. Purra ehtikin jo todeta, että seuraavalla hallituksella on edessään uusi 9 miljardin sopeuttamisurakka.

Vaikka talous ei tottelisi ja velkasuhde jäisi taittamatta, valituilla sopeutus- ja kasvutoimilla on pysyvä vaikutus tulonjakoon. Politiikassa onkin ensi sijassa kyse tulonjaosta, minkä tekninen puhe velkaantumisen taittamisesta, sopeuttamisesta ja kasvutoimista peittää alleen.

Oikeistohegemonia porskuttaa, koska vasemmisto ei ole kyennyt kyseenalaistamaan suomalaisen talousajattelun yleisiä periaatteita. Oman vaihtoehtoisen talouden kasvumallin sijaan sekin on tyytynyt tarjoamaan lähinnä oikeudenmukaisempaa sopeutusta.