Blogit

Tutkija Antti Ronkainen seuraa maailmantalouden murrosta.

Finanssikriisi on ovella, koronavirus pakottaa vihollisetkin yhteistyöhön

Blogit Vallan mahotonta! 16.3.2020 09:21
Antti Ronkainen
Antti Ronkainen - avatar
Kirjoittaja on poliittisen talouden väitöskirjatutkija Helsingin yliopistolla.

Koronavirus ei ole mikä tahansa kulkutauti. Se levisi pandemiaksi ja muuttui vallankumoukselliseksi voimaksi, joka laittoi globaalin kapitalismin polvilleen.

Markkinat rommaavat tällä hetkellä, vaikka Yhdysvaltain keskuspankki (Fed) laski viime yönä ohjauskoron nollaan, aloitti 700 miljardin velkakirjaostot ja ilmoitti sopineensa valuuttaswäppejä viiden muun keskuspankin kanssa. Fed julkaisee taloudellisia ennusteita vasta kesällä, koska tilanne on tällä hetkellä niin sekava.

Fed teki käytännössä kaiken, mitä Donald Trump on vaatinut. Nyt markkinat kertovat Trumpille ja maailman poliitikoille, että keskuspankit eivät voi hoitaa koronaviruksen kaltaista häiriötilaa. Paniikki johtuu siitä, että markkinat pelkäävät, että poliitikot eivät tee tarpeeksi.

Koronavirus on aiheuttanut jo vallankumouksen Saksassa.

Angela Merkel ilmoitti eilen sulkevansa Saksan rajat Itävaltaan, Sveitsiin ja Ranskaan. Lisäksi valtiovarainministeri Olaf Scholz on sanonut Saksan luopuvan nollabudjeteista (schwarze null) ja kehoittanut muitakin valtioita elvyttämään. Kuka olisi arvannut, että koronavirus saa Saksassa aikaan muutamassa viikossa enemmän kuin pakolaiskriisi ja eurokriisi yhteensä?

Koronaviruksen taloudelliset vaikutukset ovat moninaiset ja valtavat.

Maat vastaavat koronaviruksen leviämiseen ulkonaliikkumiskielloilla, sulkemalla museot, koulut, klubit, ravintolat ja lopulta rajansa. Lockdownien, matkustuskieltojen ja rajavalvonnan seurauksena taloudellinen aktiivisuus romahtaa, joka aiheuttaa sekä tarjontashokin että kysyntäshokin.

Koronaviruksen ristiriita on siinä, että mitä valtavammat teot leviämisen hillitsemiseksi, sen kovempi taloudellinen kyykkäys. Kiinan teollisuustuotanto putosi esimerkiksi tammi-helmikuussa yli 10 prosenttia, myynti ja investoinnit yli 20 prosenttia. Talousviisaiden mukaan maailmantalous on jo taantumassa.

Lockdownien ja taantuman seurauksena kasvavat ongelmalainat, mikä voi levitä uudeksi eurokriisiksi. Esimerkiksi Ashoka Mody on arvioinut, että pelkästään Italia tarvitsee nopeasti 500-700 miljardin tukipaketin Euroopan keskuspankilta. Toistaiseksi tukipaketit ovat olleet kymmenien miljardien kokoluokkaa.

Nyt markkinat seurailevat koronaviruksen leviämisen lisäksi sitä, miten hyvin ja koordinoidusti poliitikot onnistuvat vastaamaan viruksen kansanterveydellisiin ja kansantaloudellisiin seurauksiin. Jos tarjonta- ja kysyntäshokkien lisäksi katkeavat globaalit velkaketjut, seurauksena on uusi finanssikriisi.

Hallitusohjelman mukaan Suomi tavoittelee budjettitasapainoa vuonna 2023 ”normaalin kansainvälisen talouden tilanteessa”. Nykyinen häiriö on epänormaaliutta steroideilla, joten hallituksen tulisi luopua Saksan tavoin tasapainotavoitteesta, taata terveydenhuollon resurssit ja vastata viruksen aiheuttamiin shokkeihin. Talouskomissaari Paolo Gentilonin mukaan budjettisääntöjä tullaan löysäämään, jotta maat voivat vastata vapaasti koronaan.

75-työllisyystavoitteesta ei välttämättä tarvitse luopua, mutta sitäkin tulee tarkastella vasta kun koronaviruksen vaikutukset alkavat näkyä. Pääkirjoitukset ja talouslehdet voivat unohtaa naljailun tietopohjaisuudesta ja päätösperäisistä työpaikoista hetkeksi, koska koronaviruksen seurauksia ei ymmärretä tässä vaiheessa.

Koronavirus on kuin tieteiselokuva, jossa yhdistyy Watchmen ja 12 apinaa.

Se edellyttää epätavanomaista yhteistyötä poliittisten vihollisten sekä keskuspankkien ja valtioiden välillä. Trumpin tähänastinen koronaviruksen hoito on ollut farssi, mutta Trumpin ja kongressin toimintakyky määrittelee paljon läntisen maailman vastausta koronaviruksen aiheuttamaan kaaokseen.

Tänään on G7-maiden ja Euroopan valtiovarainministereiden ylimääräiset kokoukset, joilta odotetaan paljon.

Markkinat eivät ole rauhoittuneet valtioiden pienistä tukipaketeista, joten poliitikkojen kannattaisi kokeilla, rauhoittuvatko markkinat suuremmista, pysyvimmistä ja kollektiivisimmista toimista. Äärimmäisessä tapauksessa keskuspankit joutuvat tukemaan valtioita rajattomasti siihen asti kunnes leviäminen saadaan hallintaan tai rokote keksitään.

Sosten pääekonomisti Jussi Ahokas totesi jo viime viikolla, että koronavirus ”paljastaa kaikki tiukoiksi kuvitellut talousrajoitteet (alijäämät, velkataso) vain poliittisiksi.” Ahokkaan mukaan tätä on politiikka: kun on jaettu kriisi, ihmisten sopimuksiin perustuva talousjärjestelmä joustaa.

Tulevat viikot näyttävät, joustaako tarpeeksi. This time is different?