Merkel pysyy vallassa hylkäämällä oman politiikkansa - EU kulkee kohti pakolaisleirejä

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

EU-maiden johtajat kokoontuvat tänään sunnuntaina Brysseliin keskustelemaan pakolaispolitiikan uudistamisesta. Kokous valmistelee torstaina alkavaa Eurooppa-neuvoston kokousta, jonka epäonnistuminen voi johtaa Angela Merkelin hallituksen kaatumiseen. Tässä keskenään erimielisten EU-johtajien kannat maahanmuuttoon: 

Horst Seehofer – Baijerin presidentti ja Saksan sisäministeri. Jos Eurooppa-neuvoston kokouksessa ei sovita järeämmistä toimista pakolaispolitiikan kiristämiseksi, Seehofer on uhannut aloittaa rajatarkastukset ja käännytykset. Tämä kannustaisi muitakin maita lisäämään rajavalvontaa ja käännytyksiä. 

Sebastian Kurz – Itävallan pääministeri. Kurz on vaatinut tiukempaa EU:n ulkorajojen valvontaa. Lisäksi Itävalta on ollut suunnittelemassa EU:n ulkopuolisia karkotusleirejä, jonne kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet lähetettäisiin. Itävallan EU-puheenjohtajuus alkaa Eurooppa-neuvoston kokouksen jälkeen heinäkuun 1. päivä.

Matteo Salvini – Italian sisäministeri. Salvini on alkanut käännyttää ei-italialaisia laivoja, jotka tuovat Välimereltä pelastettuja pakolaisia Eurooppaan. Italian uusi hallitus ei pelkää poliittista eristämistä, minkä vuoksi Salvini on Seehoferia suurempi uhka Merkelille. Italia vaatii Dublin-järjestelmän uusimista ja pakolaisten tasaisempaa jakoa EU-maiden kesken, minkä lisäksi se on uhannut Venäjän sanktioiden ja Kanadan vapaakauppasopimuksen kaatamista. Salvini on vaatinut myös romaniväestön laskentaa ja ei-italialaisten romanien karkottamista.

Visegrad-ryhmä – Unkarin, Puolan, Tshekin ja Slovakian muodostama ryhmä, jotka ovat kritisoineet näkyvästi EU:n ja Merkelin pakolaispolitiikkaa. Maat boikotoivat sunnuntain epävirallista kokousta, minkä lisäksi ne ovat estäneet pyrkimykset pakolaisten tasaisesta jaosta EU-maiden välillä. Visegrad-maat ovat vaatineet tiukempaa ulkorajojen valvontaa sekä EU:n ulkopuolisten leirien perustamista.

Donald Tusk – Eurooppa-neuvoston presidentti ja Merkelin liittolainen. Vuodon perusteella EU esittää Eurooppa-neuvoston kokouksessa rajavalvonnan tiukentamista ja vastaanottokeskuksen perustamista Pohjois-Afrikkaan, jonne Välimereltä poimitut pakolaiset palautettaisiin EU-maiden sijaan. 

Emmanuel Macron – Ranskan presidentti ja Merkelin toinen tärkeä liittolainen. Macron ja Merkel sopivat jo keskenään Euroopan turvallisuusneuvoston perustamisesta, 10 000 lisävartijasta EU:n ulkorajoille sekä euroalueen budjetista. Saksan ja Ranskan keskinäiset kompromissit ovat kuitenkin ärsyttäneet muita EU-maita ja eurobudjetti on suututtanut jo valmiiksi kärttyisen sisäministeri Seehoferin, jota ei kuulemma informoitu asiasta mitenkään. 

Uusi Hansaliitto – Hollannin johtama pohjoisten EU- ja euromaiden haukkaryhmä, joka on Visegradin ohella muodostumassa vastapainoksi Saksan ja Ranskan konsensukselle. Hollannin lisäksi Belgia, Luxemburg, Itävalta, Irlanti, Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua ja Malta lähettivät torstaina kirjelmän euroryhmälle, jossa maat vastustivat Macrokkelin eurobudjettia.

 

Merkel on siis tilanteessa, jossa häntä hiillostavat omien hallituskumppaneiden lisäksi eteläisten, itäisten ja pohjoisten EU-maiden johtajat. Merkelin kriitikot ovat kuitenkin erimielisiä ja tämä hajaannus saattaa olla Merkelin suurin toivo.

Eurooppa-neuvostossa tuskin tehdään lopullisia päätöksiä Dublin-järjestelmästä tai kiintiöpakolaisista. Siellä todennäköisesti sovitaan pakolaispolitiikan uudistamisen aloittamisesta, mikä sitoo sisäministeri Seehoferin kädet joksikin aikaa eteenpäin.

Vaikka Eurooppa-neuvosto tuskin johtaa Merkelin ennenaikaiseen eroon, hänen on vaikea kävellä kokouksesta pois voittajana. Näyttääkin, että Merkel voi säilyttää valtaistuimensa ainoastaan hylkäämällä oman politiikkansa.

Koska Visegrad-ryhmä estää pakolaisten tasaisemman jaon EU-maiden välillä, ainoaksi vaihtoehdoksi jää rajavalvonnan lisääminen ja EU:n ulkopuoliset pakolaisleirit. Tämä kaikki tapahtuu samaan aikaan kun Euroopassa kritisoidaan Donald Trumpin kauppasotia, pakolaispolitiikkaa ja muureja.

Ensimmäisenä EU:n ulkopuolisia pakolaisleirejä esitti EU:n pakolaispolitiikan suurin kriitikko, Unkarin pääministeri Viktor Orbán.