Euroopan suunnitelmatalous ilman suunnitelmaa
Ukrainan sodan alkamisen jälkeen Venäjä on tienannut öljy- ja kaasukaupalla kolme kertaa enemmän kuin normaalisti. Tämän ansiosta Venäjä voi nyt käyttää kaasua geoekonomisena aseena ja vastata Euroopan asettamiin sanktioihin.
Venäjän kaasutoimitukset ovat olleet tänä vuonna noin puolet vuoden takaisesta. Nord Stream 1 -kaasuputken toimitukset olivat 10 päivää nollassa ”huoltotöiden takia”. Lisäksi Gazprom on alkanut purkaa sopimuksia eurooppalaisten ostajien kanssa teknisiin ongelmiin vedoten.
Vaikka kaasutoimitukset jatkuivat eilen, Euroopassa pelätään toimitusten lakkaavan kokonaan talveen mennessä. Jos kaasuhanat menisivät kiinni, Euroopassa ei selvittäisi ilman energian säännöstelyä, koska täällä käytettävästä kaasusta peräti 40 prosenttia on tullut Venäjältä. Tehtaita joudutaan sulkemaan, jotta kotitalouksille riittää lämpöä.
Kaasutoimitusten loppuminen iskisi erityisesti Itä-Euroopan maihin sekä Italiaan, Saksaan ja Itävaltaan. Taantuman tulo joutuisi, minkä lisäksi hinnannousu ainoastaan jatkuisi. Jos kaasuvarastoja ei saada täyteen talveksi, ensi talvesta tuleekin kylmä ja pitkä.
Komissio jättikin keskiviikkona esityksen, jonka mukaan EU-maiden tulee vähentää maakaasun käyttöä 15 prosenttia suhteessa viiden viime vuoden keskiarvoon – riippumatta kaasuriippuvaisuuden määrästä Venäjään. Jos tavoite ei täyty syyskuuhun mennessä, komissio voisi ”luonnonkatastrofi”-artikla 122:n turvin pakottaa jäsenmaat 15 prosentin tavoitteeseen.
Energian säännöstelyn lisäksi Espanja ja Portugali ovat jo saaneet poikkeusluvan kontrolloida energian hintoja. Hintakontrollien lisäksi Ranska on ilmoittanut kansallistavansa Ranskan ydinvoimalat omistavan Électricité de Francen. Lisäksi Saksa valmistelee tukipakettia Uniperin tappioille, joista Suomikin on saamassa osansa.
Ukrainan sodan seurauksena Eurooppa onkin joutunut hylkäämään markkinatalouden periaatteita ja kulkemaan kohti suunnitelmataloutta. Voisi olettaa, että Lenin olisi kateellinen kaima Putinille Euroopan talouspoliittisesta käänteestä.
Euroopalla ei kuitenkaan ole jaettua päämäärää Ukrainan sodan ja taloussodan suhteen.
Eurooppa on jo jakautunut kahteen leiriin Ukrainan sodan ja rauhan suhteen – rauhan leiri kannattaa nopeaa rauhaa, vaikka se tarkoittaisi myönnytyksiä Venäjälle ja oikeus-leiri puolestaan sodan jatkamista, kunnes Venäjä on työnnetty pois Ukrainasta. Oikeus-leirillä alkaa tulla kiire, sillä Venäjä on valmistelemassa kansanäänestyksiä valtaamillaan Itä-Ukrainan alueilla niiden liittämiseksi Venäjään.
Lisäksi EU-maat ovat hajaantuneita energiapolitiikan suhteen. Espanja, Portugali ja Kreikka torppasivat komission esityksen 15 prosentin säännöstelystä. Espanjan energiaministeri Teresa Ribera kuittasi, että toisin kuin muut, Espanja ei ole elänyt energian suhteen ”yli varojensa”. Nyt ongelmissa oleva Saksa vaati 10 vuotta sitten Välimeren mailta julkisen talouden säästöjä, koska ne olivat Saksan mukaan eläneet yli varojensa. Eurokriisin retoriikka on palannut Eurooppaan.
Tällä hetkellä Eurooppaa vaikuttaisi ohjaavan enemmän Venäjän vastustaminen ja Ukrainan tukeminen kuin omat geopoliittiset strategiat. Niin kauan kuin Euroopalla ei ole jaettuja päämääriä, uusi suunnitelmatalous on ennemminkin improvisoitua komentotaloutta, jota ohjaavat kansalliset intressit ja johtajien vastuut omille äänestäjilleen.
Ja jos Eurooppa ei ole kunnolla varautunut, ensi talvi tulee lisäämään eripuraa entisestään.