Euroopan keskuspankki ja Annika Saarikko käyvät menneitä sotia
Euroopan keskuspankki (EKP) julkaisi torstaina rahapolitiikan strategiauudistuksen kuukauden etuajassa ja yksimielisesti. EKP siirtyi symmetriseen 2 prosentin inflaatiotavoitteeseen.
Symmetrinen tavoite tarkoittaa, että EKP suhtautuu yhtä vakavasti sekä 2 prosenttia alempaan että sitä korkeampaan inflaatioon. Kun EKP tavoitteli aiemmin ”alle 2 % inflaatiota”, EKP voi nyt jatkaa löysää rahapolitiikkaa pidempään, minkä lisäksi se voi sallia tilapäiset ylitykset 2 prosentista. Näin EKP voi välttää liian aikaiset kiristykset, kuten kävi eurokriisin aikana vuonna 2011.
Strategiauudistuksessa on kuitenkin kaksi puutetta.
Ensiksi, EKP ei käsitellyt tarkemmin, miten saavuttaa nykyisillä rahapolitiisilla instrumenteilla 2 % inflaatiotavoite tehokkaammin. Toiseksi, EKP ei mainitse strategiauudistuksessa lainkaan euromaiden finanssipolitiikkaa, joka voisi tukea keskuspankkia inflaatiotavoitteen saavuttamisessa.
Koska strategiauudistuksessa ei käsitelty rahapolitiikan ja finanssipolitiikan suhdetta tai rahapoliittisten instrumenttien kehittämistä, EKP:llä ei ole uusia työkaluja saavuttaa 2 % tavoitetta tehokkaammin (saati ylittää se). Jos EKP haluaa saavuttaa inflaation ilman euromaiden apua, kaikki mahdolliset rahapoliittiset instrumentit (mukaanlukien helikopteriraha eli rahan jakaminen suoraan kansalaisille), pitäisi olla mukana EKP:n työkalupakissa.
EKP:n rahapoliittisen uudistuksen lisäksi jäsenmaiden finanssipolitiikkaa ollaan uudistamassa koronakriisin myötä. Komission merkittävin koronatoimi oli poistaa vakaus- ja kasvusopimus väliaikaisesti käytöstä, joka rajoittaa jäsenmaiden alijäämät 3 prosenttiin ja julkisvelan 60 prosenttiin suhteessa BKT:hen.
Eurasian groupin toimitusjohtaja Mujtaba Rahman kirjoitti pari viikkoa sitten, että finanssipolitiikka tulee kiristymään koronakriisin jälkeen ja lähivuosina käydään poliittinen kamppailu siitä, kuinka paljon. Rahmanin mukaan tähän vaikuttaa ainakin Saksan syyskuun vaalit ja vakaus- ja kasvusopimuksen uudistus. Lisäksi uudistukseen vaikuttaa elpymisrahaston onnistuminen ja se, kuinka paljon Italia ja Välimeren maat yhdistävät elpymisrahastoon taloudellisia uudistuksia.
Tätä vasten olikin hämmentävää lukea valtiovarainministeri Annika Saarikon haastattelu, jossa hän vaati, että Suomen tulisi ajaa 60 % velkasäännön palauttamista. Saarikko mukaan kehysriihessä ”toisesta hallituspuolueesta todettiin, että se maailma, jossa katsotaan velan perään, on sellaista maailmaa, jossa kenraalit käyvät vanhoja sotia. Eli menneeseen katsomista. Minulla on toisenlainen näkemys”.
Euroalueen julkisvelka nousi viime vuonna noin 100 prosenttiin ja velkasääntö on ollut kuollut kirjain koko euroalueen olemassa olon ajan. Budjettisääntöjen uudistuksessa keskeinen debatti käydään julkisvelan sijaan 3 % alijäämäsäännön uudistuksesta, joten vaatimus 60 % velkasäännön kunnianpalautuksesta ei ole kovin aloitteellinen tai visionäärinen.
Saarikon avauksen perusteella vastuuministerit eivät halua käydä avointa keskustelua EU:n talouspolitiikan muutoksista tai Suomen EU-politiikan pitkästä linjasta. EU-debattia käydään lähinnä sisäpolitiikan ehdoille omille äänestäjille puhumiseen samalla kun muut tekevät päätökset. Samanlainen poljento oli elpymisrahaston kohdalla.
EKP:n strategiauudistuksen ja Saarikon haastattelun perusteella euroalueen talouspoliittiset instituutiot käyvät edelleen vanhoja sotia.