EU:n seuraava budjetti kertoo surullisen tarinan EU:n jämähtämisestä

EU-maat riitelevät pikkurahoista tilanteessa, jossa unionia koettelevat lukuisat sisäiset ja ulkoiset poliittiset kriisit.

Profiilikuva
Antti Ronkainen on poliittisen talouden väitöskirjatutkija Helsingin yliopistolla.

Vääntö Euroopan unionin seuraavasta 7-vuotisbudjetista vuosille 2021-2017 tulee olemaan poikkeuksellisen hikinen turkkilainen paini.

Brexitin myötä kolmanneksi suurin nettomaksaja poistuu, minkä lisäksi aluetukien jakoperusteet ollaan uudistamassa. Vuoden 2004 itälaajenemisen jälkeen suuri osa aluetuista on mennyt Itä-Eurooppaan, mutta Junckerin komission esityksen pohjalta aluetuet olisivat siirtymässä takaisin Välimerelle.

Lisäksi viime viikolla nähtiin erikoinen näytelmän, kun EU-budjetista vastaava saksalainen komissaari Günther Oettinger syytti Financial Timesia valheihen levittämisestä. Taustalla oli FT:n juttu, jonka mukaan Saksan maksuosuudet olisivat nousemassa 100 prosenttia nykyisestä 15 miljardista yli 30 miljardiin. Laskelma perustui komission esitykseen 1,1 prosentin suuruisesta budjetista. Lisäksi EU-lähteet ovat arvioineet, että Saksan nettomaksuosuudet nousevat mainittuun 30 miljardiin, jos nettomaksajien hyvityksistä luovutaan.

Seuraava EU-budjetti onkin luonut mielenkiintoiset jakolinjat.

Suurimmat nettomaksajat Saksa, Hollanti, Itävalta, Tanska ja Ruotsi haluavat, että budjetti olisi 1 prosentin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Lisäksi prosenttijengi haluaa säilyttää hyvityssysteemin brexitistä huolimatta. Toisaalla komissio, Ranska, Puola, Unkari ja Baltian maat vaativat hyvityksistä luopumista.