EU:n seuraava budjetti kertoo surullisen tarinan EU:n jämähtämisestä
EU-maat riitelevät pikkurahoista tilanteessa, jossa unionia koettelevat lukuisat sisäiset ja ulkoiset poliittiset kriisit.
Vääntö Euroopan unionin seuraavasta 7-vuotisbudjetista vuosille 2021-2017 tulee olemaan poikkeuksellisen hikinen turkkilainen paini.
Brexitin myötä kolmanneksi suurin nettomaksaja poistuu, minkä lisäksi aluetukien jakoperusteet ollaan uudistamassa. Vuoden 2004 itälaajenemisen jälkeen suuri osa aluetuista on mennyt Itä-Eurooppaan, mutta Junckerin komission esityksen pohjalta aluetuet olisivat siirtymässä takaisin Välimerelle.
Lisäksi viime viikolla nähtiin erikoinen näytelmän, kun EU-budjetista vastaava saksalainen komissaari Günther Oettinger syytti Financial Timesia valheihen levittämisestä. Taustalla oli FT:n juttu, jonka mukaan Saksan maksuosuudet olisivat nousemassa 100 prosenttia nykyisestä 15 miljardista yli 30 miljardiin. Laskelma perustui komission esitykseen 1,1 prosentin suuruisesta budjetista. Lisäksi EU-lähteet ovat arvioineet, että Saksan nettomaksuosuudet nousevat mainittuun 30 miljardiin, jos nettomaksajien hyvityksistä luovutaan.
Seuraava EU-budjetti onkin luonut mielenkiintoiset jakolinjat.
Suurimmat nettomaksajat Saksa, Hollanti, Itävalta, Tanska ja Ruotsi haluavat, että budjetti olisi 1 prosentin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Lisäksi prosenttijengi haluaa säilyttää hyvityssysteemin brexitistä huolimatta. Toisaalla komissio, Ranska, Puola, Unkari ja Baltian maat vaativat hyvityksistä luopumista.
Asetelma on kiinnostava, sillä budjetin suhteen niin sanottu Hansaliitto (Hollanti, Irlanti, Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia & Liettua) näyttää olevan jakaantunut, minkä lisäksi Suomi näyttää olevan Hansan ulkokehällä. Budjettineuvottelut ovat jälleen osoitus EU-maiden blokkiutumisesta.
Lisäksi se kertoo surullisen tarinan Euroopan unionin jämähtämisestä.
Jos ja kun EU-budjettia ei päätetä kasvattaa merkittävästi, aluetuet eivät tule jatkossa riittämään EU:n molemmille periferioille. EU-maat riitelevät pikkurahoista tilanteessa, jossa unionia koettelevat useat sisäiset ja ulkoiset poliittiset kriisit. Tämä tulee olemaan jatkuvan riemun ja kurjuuden lähde, joka tulee koettelemaan EU:n yhtenäisyyttä. Verotus ja velka ovat Euroopan unionissa edelleen tabuja.
EU:n motto on ”moninaisuudessaan yhtenäinen”, mutta budjettiselkkaus osoittaa, että EU näyttää koko ajan jämähtävän enemmän erimielisyyksiinsä. Itä-Eurooppa tulee jatkossakin torppaamaan EU:n uudistuspyrkimykset, elleivät samanmieliset kykene avaamaan perussopimuksia ja etenemään ytimen kanssa eteenpäin.
