EU-vaalien jälkeen kansallismieliset jakaantuvat populisteihin ja radikaalioikeistoon - Macron vetänyt jo herneen nenäänsä

Macron päätös kutsua Italian suurlähettiläs Pariisiin on diplomaattinen ylilyönti.

Profiilikuva
Antti Ronkainen on poliittisen talouden väitöskirjatutkija Helsingin yliopistolla.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Hjallis Harkimon mukaan Liike Nyt ei kuulu Viiden tähden liikkeen johtaja Luigi Di Maion perjantaina perustamaan uuteen EU-parlamenttiryhmään.

Ryhmässä on paljon muutakin kiinnostavaa kuin Liike Nytin jäsenyys.

EU-parlamentissa on tällä hetkellä kolme kansallismielistä ryhmää – ECR, EFDD ja ENF. Brexitin myötä UKIP lähtee EFDD:stä ja Tory-puolue ECR:stä. Di Maion päätös perustaa uusi ryhmä tarkoittaa käytännössä EFDD-ryhmän loppua, sillä parlamenttiryhmä tarvitsee puolueita vähintään 7 eri maasta.

Viiden tähden liike ei liity ENF:ään (Matteo Salvini, Marine Le Pen, Geert Wilders & Heinz-Christian Strache) tai ECR:ään (perussuomalaiset). Sen sijaan uusi ryhmä pyrkii houkuttelemaan liikkeitä, jotka eivät koe itseään kansallismielisiksi oikeistoksi tai perinteiseksi poliittiseksi keskustaksi.

Di Maion parlamenttiryhmä edistääkin kehitystä, jossa nykyiset kansallismieliset ryhmät jakautuvat selkeämmin radikaalioikeiston ja populistisien kesken. Jos Liike Nyt saisi mepin EU-parlamenttiin, sen paikka olisi Di Maion populistiryhmässä.

Toinen kehitys on kansallismielisten puolueiden tiiviimpi yhteistyö.

ENF-ryhmään kuuluvat jo uudet radikaalioikeistolaiset puolueet Italiasta, Ranskasta, Itävallasta ja Hollannista. EFDD:n hajoamisen jälkeen Alternative für Deutschland tarvitsee uuden parlamenttiryhmän.

Jos ECR koetaan heikkenevän liiaksi, myös perussuomalaiset ja ruotsidemokraatit voisivat loikata ENF:ään. Italia ja Puola ovat julistaneet luovansa uuden akselin Saksan ja Ranskan vastapainoksi, joten myös Puolan Laki ja oikeus -puolue voisi loikata ECR:stä. Lisäksi Espanjassa uusi radikaalioikeistolainen Vox on saamassa yli 10 prosentin kannatuksen ennenaikaisissa vaaleissa, jotka järjestetään ennen EU-vaaleja.

Yksi eurovaalien kiinnostavimpia kysymyksiä onkin ENF- ja ECR-ryhmien välinen dynamiikka.

Kolmanneksi uusi populistiryhmä liittyy mielenkiintoisella tavalla myös Emmanuel Macronin poliittiseen yksinäisyyteen.

Macron suuttui, kun Di Maio tapasi keltaliivien edustajia. Keltaliivit ovat osoittaneet mieltään jo 14 perättäisenä lauantaina, minkä lisäksi keltaliiveillä on jo kolme eri listaa eurovaaleissa. Keltaliivien yhteiskannatus on jopa yli 10 prosenttia, joten se syö Macronin oman REM-liikkeen kannatusta eurovaaleissa.

Macron reagoi voimakkaasti ja kutsui Italian suurlähettilään takaisin Pariisiin, mikä on selkeä diplomaattinen ylilyönti. Lisäksi Hollanti on luonut brexitin jälkeen uuden Hansa-ryhmän, jonka saavutukset ovat tähän asti olleet Macronin euroreformien torppaus.

Vaikka Suomeen tulisi minkälainen hallitus, on vaikea nähdä, että Suomi lähtisi Hansa-ryhmästä tukemaan Macronia. Lisäksi Espanjaan voi ennakkovaalien jälkeen tulla oikeistolainen hallitus, mikä vähentää Macronin liittolaisia entisestään. Kun Macron on kansallismielisten ja populistien motissa, kuinka paljon Élysée-palatsista on vielä odotettavissa ylilyöntejä?

Merkel tukee sentään Macronia, mutta kuinka kauan?