EU uhkaa Unkaria finanssikriisillä, jos Orban jatkaa Ukrainan tuen blokkaamista. Kuinka uskottava uhkaus on?
Torstaina järjestetään ylimääräinen Eurooppa-neuvoston kokous, koska Unkarin pääministeri Viktor Orban blokkasi joulukuussa 50 miljardin suuruisen Ukrainan tukipaketin. Hän kuitenkin poistui huoneesta siksi aikaa, kun Ukrainan EU-jäsenyysneuvottelujen aloittamisesta päätettiin.
Financial Times uutisoi sunnuntaina, että EU on valmis uhkaamaan Unkaria finanssikriisillä, jos Orban jatkaa Ukrainan tuen blokkaamista vielä torstain kokouksessakin.
FT:n näkemän suunnitelman mukaan loput EU-maat vetäisivät Unkarilta kaiken EU-tuen pois, joka säikäyttäisi ulkomaiset sijoittajat niin pahanpäiväisesti, että Unkarin forintti romahtaisi ja maan lainanhoitokulut pompsahtaisivat pilviin. Seurauksena olisi valuutta- ja velkakriisi, jolla uhkaamalla muut EU-maat voisivat pakottaa Orbanin kompromissiin.
Uhkaus perustuu oletukseen, että korkean inflaation (5,5 %) ja julkisen velan (66,3 % bkt:stä) vuoksi Unkari olisi erityisen riippuvainen EU-tuesta. Esimerkiksi eurokriisin aikana Euroopan keskuspankki vaati kriisimailta talouskuria, työmarkkinoiden rakenneuudistuksia, yksityistämisiä ja jopa pääministerien vaihtamista Italiassa ja Kreikassa hätätuen ehtona. Jos EKP olisi lakkauttanut hätärahoituksen, seurauksena olisi ollut kriisimaiden pankkijärjestelmien romahdus (joskin myös eurokriisin leviäminen Saksaan ja Ranskaan)
Vaikka Unkarissa on tällä hetkellä yhdet EU:n korkeimmista velanhoitokuluista (10-vuotisen lainan korko 6,2 %), EU:n vipuvarsi on oleellisesti pienempi kuin eurokriisissä. Unkarilla on edelleen oma valuutta ja Unkarin keskuspankki voi puolustaa forinttia. Lisäksi sen vaihtotase on ylijäämäinen, joten se ei ole 10 vuoden takainen kriisimaa. Suunnitelman uskottavuus onkin kyseenalaistettu ja markkinoiden reaktiot ovat olleet vähäiset. EU-virkamiesten mukaan ei ole myöskään selvää, että kaikki EU-maat olisivat suunnitelmaan valmiita.
Komissio on esittänyt Ukrainalle 50 mrd suuruista ja nelivuotista tukipakettia, joka perustuisi myös EU:n uuteen yhteisvelkaan. Orban on sanonut hyväksyvänsä ainoastaan pienemmän ja 1-vuotisen paketin, joka ei aiheuttaisi Unkarille lisävastuita EU:n uuden yhteisvelan muodossa. Uuden yhteisvelan vastustaminen luulisi kelpaavan myös Suomelle. Lisäksi Orban on vaatinut Unkarin elpymisvaroja, joita komissio on tähän asti blokannut oikeusvaltiorikkomusten vuoksi.
Talouskriisillä uhkaamisen lisäksi EU-maat ovat hahmotelleet varasuunnitelmaa, jossa Ukrainalle taattaisiin 20 mrd tukipaketti EU-budjetin ulkopuolella ja ilman Unkaria. Suunnitelma edellyttäisi kuitenkin hyväksymistä 26 EU-maan parlamentissa, mikä voisi aiheuttaa entisestään epävarmuutta ja viivytyksiä ilman Orbaniakin.
Torstain ylimääräinen huippukokous onkin mielenkiintoista seurattavaa sen suhteen, minkälaiseen kompromissiin Ukrainan suhteen päädytään, saako Orban myönnytyksiä vai jatkaako Unkari koko EU:n budjetin väliarvion blokkaamista.
Epämiellyttävä tosiasia on, että EU:n ulkopolitiikka perustuu yksimielisyyteen ja niin kauan kuin Orbanilla on Eurooppa-neuvostossa yksikin liittolainen (tällä hetkellä Slovakian pääministeri Robert Fico), Unkarin äänioikeutta ei voida viedä. Lisäksi jos EU-maat eivät saa sovittua heinäkuuhun mennessä seuraajaa Charles Michelille (joka tähtää seuraavana komissaariksi), Orbanista itsestään tulisi EU:n puheenjohtajamaana myös Eurooppa-neuvoston väliaikainen puheenjohtaja.
EU:n suhde Unkariin on ollut mielipuolinen, sillä vielä joulukuussa se päätti antaa Unkarille 10 mrd sille jäädytettyjä varoja – ilmeisesti siksi, ettei Orban blokannut Ukrainan EU-jäsenyysneuvotteluita. Jos Unkari on todella näin riippuvainen EU-tuista, miksi tätä sinkoa ei käytetty jo joulukuussa?
FT:lle vuodettu suunnitelma vaikuttaakin enemmän poliittiselta höyryjen päästelyltä ja ylipäätään finanssikriisillä uhkaaminen tilanteessa, jossa Euroopan talous hyytyy koronnostojen ja talouskurien seurauksena, on häiriintynyttä ulkopolitiikkaa.