EU ilman Puolaa ja Unkaria?

Aseet on joka tapauksessa nostettu pöydälle ja ensi viikon torstaina alkavassa Eurooppa-neuvoston kokouksessa katsotaan, kuka bluffaa.

Profiilikuva
Antti Ronkainen on poliittisen talouden väitöskirjatutkija Helsingin yliopistolla.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin mukaan EU:n uusi 750 miljardin euron elpymisrahasto voidaan perustaa ilman Puolaa ja Unkaria. Puola ja Unkari ovat uhanneet kaataa elpymisrahaston oikeusvaltiomekanismin vuoksi.

Huhujen ja spekulaatioiden mukaan elpymisrahasto ilman Puolaa ja Unkaria voitaisiin toteuttaa ainakin 3 tavalla. Se voisi perustua jo sovittuun työttömyysvakuutukseen (SURE), halukkaiden maiden vapaaehtoiseen ja tiiviimpään yhteistyöhön tai hallitustenväliseen EU:n ulkopuoliseen sopimukseen.

EU:n ulkopuolista järjestelyä tuskin halutaan, koska koronarahasto on ennen kaikkea EU:n hanke. Työttömyysvakuuteen perustuva järjestelmä olisi nopea kun taas tiiviimpi yhteistyö voisi viivyttää elpymisrahaston käyttöönottoa.

Toisaalta pidempi harkinta-aika tuskin haittaisi, jos kesällä saavutettu kompromissi elpymisrahastosta ollaan valmiita avaamaan.

Juridiikan lisäksi asiaan liittyy lukuisia poliittisia kysymyksiä. Jaetaanko summat uusiksi ja miten se vaikuttaa vastuisiin? Jos paketti ei olekaan kaikkien EU-maiden hanke, millä perustein rahastoon tulisi liittyä? Esimerkiksi Wolfgang Munchau on painottanut, että EU ei tarvitse erillistä fiskaali-instrumenttia, mutta rahaliitto EMU tarvitsee.

Jos EU ei pelkästään uhkaile Puolaa ja Unkaria kompromissiin vaan on myös valmis jättämään ne ulkokehälle, kyseessä olisi poliittisesti yhtä merkittävä päätös kuin itse elpymisrahaston perustaminen.

Päätös voisi sysätä käyntiin vaatimukset Polexitistä ja Hungaleavesta molemmissa maissa ja niiden ulkopuolella. Esimerkiksi Hollannin pääministeri Mark Rutte on jo vaatinut, että EU pitää perustaa uudelleen ilman Puolaa ja Unkaria.

Vaihtoehtoina on Puolan ja Unkarin luovuttaminen, elpymisrahaston vesittäminen, Puolan ja Unkarin heittäminen unionin ulkokehälle ja viimeiseksi ensi vuoden aloittaminen varjobudjetilla, jos kompromissia ei saada aikaan vuoden loppuun mennessä. EU:n salainen kyky on kuitenkin viimehetken kompromissit eikä tule unohtaa, että samaan aikaan käydään kiihkeitä neuvotteluita Brexit-kauppasopimuksesta.

Aseet on nostettu pöydälle ja ensi viikon torstaina alkavassa Eurooppa-neuvoston kokouksessa katsotaan, kuka bluffaa.