Estääkö Suomi koronakriisin eurooppalaisen ratkaisun?
Koronakriisiin vastatessa tulisi ensimmäisenä unohtaa eurokriisistä tutut toimintatavat ja koalitiot.
Suomen poliittinen tilanne on erikoinen. Oppositio vaati ja myös sai Marinin hallitukselta kovia toimia koronan hillitsemiseksi. Siten oppositio ei voi olla kovin nopeasti vaatimassa koronakaranteenien purkua.
Niinpä opposition rooli onkin siirtynyt medialle ja asiantuntijoille. Viime päivät on keskusteltu tasavallan presidentin ja pääministerin suhteista, mutta Euroopan erikoinen tilanne on jäänyt vähemmälle huomiolle.
Sen lisäksi että Viktor Orban julisti itsensä eilen itsevaltiaaksi, Eurooppa tuntuu olevan poliittisessa lamaannuksessa.
Vaikka Trump on suhtautunut vähättelevästi koronavirukseen, Valkoinen talo ja kongressi sopivat viime viikolla noin 2000 miljardin dollarin elvytyspaketista. Valtio takaa esimerkiksi 450 miljardilla Yhdyvaltain keskuspankkia, joka voi luotuttaa yrityssektoria jopa 4000 miljardilla.
Euroopan unionin noin 1000 miljardin euron 7-vuotinen budjetti on siis noin kuudesosan Yhdysvaltain valtion ja keskuspankin elvytyksestä, mutta siitä huolimatta EU-maat kiistelevät tulevan budjetin desimaaleista. Samaan aikaan kun kongressin demokraatit valmistelevat jo neljättä tukipakettia koronakriisiin, euromaat riitelevät siitä, tulisiko koronakriisiin ylipäätään vastata kollektiivisesti.