Espanjan ennenaikaiset vaalit ovat pääministeri Sánchezin uhkapeliä, joka voi nostaa laitaoikeiston valtaan myös Iberian niemimaalla

Espanjan pääministeri Pedro Sánchez ilmoitti eilen heinäkuun 23. päivä järjestettävistä ennenaikaisista parlamenttivaaleista, jotka oli aiemmin tarkoitus pitää vasta joulukuussa.

Ilmoituksen taustalla ovat sunnuntaiset aluevaalit, joissa oppositiossa oleva oikeisto otti voiton. Kansanpuolue (PP) nousi 31,5 % kannatuksella Sánchezin demareiden (PSOE) ohi, jotka saivat 28,1 % äänistä. Lisäksi laitaoikeistolainen Vox tuplasi kannatuksensa reiluun 7 prosenttiin. Vaikka tulos ei ole sosialisteille katastrofi, PSOE menettää esimerkiksi punaisen Sevillan ja peräti 6 hallitsemastaan 10 alueesta, esimerkiksi Aragónin, Valencian ja Baleaarit.

Ilmoitus ennenaikaisista vaaleista perustuu Espanjan poliittisen kartan muutoksiin eurokriisin jälkeen. PP:n nousu (+8,8 %-yksikköä) perustui liberaalioikeistolaisen Ciudadanos-puolueen romahtamiseen (-7,8 %-yksikköä) pois poliittiselta kartalta. PP:n kannatus ei kuitenkaan riitä yksin hallitsemaan, vaan se tarvii tuekseen laitaoikeistolaisen Voxin.

Sánchezin strategiana näyttää olevan, että PP ja Vox joutuvat tekemään diilejä paikallisella tasolla, minkä seurauksena Sánchez voi valtakunnallisella tasolla vedota maltillisiin ja liberaaleihin PP:n äänestäjiin ja toisaalta aktivoida vaalitappion kärsinyttä vasemmistoa.

Sánchez pyrkii myös pakottamaan riitaisen vasemmiston yhteistyöhön. Niin ikään eurokriisin jälkeen syntynyt vasemmistolainen Podemos romahti aluevaaleissa, minkä lisäksi puolue on jakautunut kahtia, kun työministeri Yolanda Díaz on perustanut oman Sumar-puolueensa. Espanjan vaalijärjestelmä ei ole edullinen pienille puolueille, joten niiden tulee nopeasti haudata sotakirveet ja sopia riitansa. Perustuslain mukaan vaaliliitoista tulee ilmoittaa 10 päivää parlamentin hajottamisen jälkeen. Jos sopua ei synny, Sánchez oletettavasti houkuttelee äänestämään taktisesti PSOE:ta oikeistoa vastaan kuin Sanna Marin konsanaan.

Espanja oli ennen kaksipuoluejärjestelmä, joka on nyt korvautunut vasemmisto- ja oikeistoblokeilla, joiden keskinäiseen dynamiikkaan vaikuttaa suhtautuminen itsenäisyysmielisiin Kataloniassa ja Baskimaassa. Sekä Kreikan että Italian vaaleissa vasemmiston yhteenlaskettu kannatus oli suurempi kuin oikeiston, mutta vasemmiston hajaantuneisuuden vuoksi pääministeriksi on noussut oikeistolainen. Sánchezin uhkapelin pyrkimyksenä on nostaa vasemmistoblokki oikeistoa suuremmaksi itsenäisyysmielisten passiivisella tuella, mutta suunnitelmassa on paljon muuttujia.

Sen lisäksi, että PP johtaa valtakunnallisissa gallupeissa PSOE:ta 6 prosenttiyksiköllä, inflaatio toimii opposition vaalivankkureina ja se on syönyt hallituspuolueiden kannatusta ympäri Eurooppaa. Sánchez voi valjastaa oman kampanjaansa Espanjan EU-puheenjohtajuuden, joka alkaa sopivasti heinäkuun 1. päivä. Vaalien aikaan suuri osa espanjalaisista on lomalla, minkä lisäksi Espanjan yli pyyhkii todennäköisesti helleaallot ja jossain päin riehuu myös metsäpaloja. Lopullista äänestysaktiivisuutta on vaikea arvata, eikä vasemmiston yhteistyökyvyistä ole mitään takeita.

Sánchez ei todellakaan pelkää pelata, mutta näillä pelimerkeillä on hyvin mahdollista, että pääministeri vaihtuu Espanjan EU-puheenjohtajakauden aikana ja Suomen & Ruotsin lisäksi Eurooppaan nousee uusi oikeistohallitus laitaoikeiston tuella.