Eriytyvät koronapolitiikat - Suomeen uusia rajoituksia, Euroopassa rajoituksia rokottamattomille

Profiilikuva
Antti Ronkainen on poliittisen talouden väitöskirjatutkija Helsingin yliopistolla.

Omikronin myötä Euroopan erilaiset koronakulttuurit alkavat tulla esiin. Saksa, Ranska ja Italia ovat alkaneet kohdistaa koronapassilla rajoituksia yhä selvemmin rokottamattomille.

Kyseessä on niin kutsuttu 2G-politiikka (geimpfte & genesene), jossa koronapassia ei enää saa pelkällä negatiivisella koronatestillä, minkä lisäksi koronapassia kysytään laajemmin ja nuoremmilta. Saksassa esimerkiksi ravintolaan pääsee vasta kolmella rokotteella ja kaksi rokotetta saaneiden pitää esittää myös negatiivinen testi.

Lisäksi Italia on ensimmäisenä EU-maana ottanut käyttöön yli 50-vuotiaiden rokotevelvollisuuden. Itävalta on ottamassa käyttöön rokotevelvollisuuden helmikuussa, mutta väestörekisteriin liittyvien teknisten ongelmien vuoksi velvoite viivästynee parilla kuukaudella. Myös Saksa ja Ranska harkitsevat rokotevelvollisuutta.

Myös poliittinen retoriikka rokottamattomia ja koronankieltäjiä kohtaan kovenee. Saksan tuore terveysministeri Karl Lauterbach ihmetteli, miten ”pieni joukko ihmisiä on valmis heittämään kaiken tieteellisen tiedon menemään ja astumaan vapaaehtoisesti väärien totuuksien kuplaan”. Ranskan presidentti Macron puolestaan sanoi, kuinka hallitus aikoo tehdä rokottamattomien elämästä niin vaikeaa, että he luovuttavat ja ottavat rokotteen.

Kovemmat toimet ja retoriikka aiheuttavat tietenkin vastustusta.