Energiakriisin uudet tuulet - energiamarkkinat, yhteishankinnat ja tuontitullit

Profiilikuva
Antti Ronkainen on poliittisen talouden väitöskirjatutkija Helsingin yliopistolla.

Energiakriisi alkoi jo viime vuonna ja Ukrainan sodan jälkeen energian hinnat ovat räjähtäneet. Maakaasun hinta on 8-kertaistunut vuoden aikana ja öljyn hinnan pelätään nousevan yli 200 dollariin tynnyriltä vielä tämän vuoden aikana.

Ukrainan sota osoitti epämiellyttävällä tavalla Euroopan riippuvaisuuden Venäjästä. Vaikka länsi asetti poikkeuksellisen kovia talouspakotteita, niin kauan kuin energiakauppa jatkuu, Eurooppa rahoittaa Venäjää. Lisäksi energian hinnannousu ja sanktiot ovat kasvattaneet Venäjän vientituotteiden arvoa.

Sen lisäksi, että Eurooppa pyrkii pikavauhdilla vähentämään riippuvaisuuttaan Venäjästä, EU-maat ovat etsineet kuumeisesti ratkaisuja energian hinnannousuun. Kuten aiemminkin, myös tässä kriisissä unionin keskeiset periaatteet ovat koetuksella.

Eurooppa-neuvosto antoi eilen Espanjalle ja Portugalille oikeuden poiketa väliaikaisesti energian markkinahinnoittelusta. Euroopan energiamarkkinoilla kallistunut kaasun hinta nostaa myös sähkön hintaa, mistä Espanjalle ja Portugalille annettiin nyt poikkeus, koska Iberian niemimaan ja muun Euroopan välinen sähkönjakelu on vähäistä.

Vaikka Saksa ja pohjoiset maat estivät eteläisten maiden vaatimuksen purkaa maakaasun ja sähkön yhteys pysyvästi, kyseessä on poliittisesti merkittävä periaatepäätös, joka voi vaikuttaa laajemmin Euroopan energiamarkkinoihin. Komission on määrä antaa huhtikuussa tarkempi esitys energiamarkkinoiden kehittämisestä.