Elpymisrahaston vastustajien tulee siirtää intonsa EU:n budjettisääntöjen uudistamiseen

Budjettisääntöjen uudistus on elpymisrahastoa merkittävämpi asia, sillä se määrittää, minkälaista talouspolitiikkaa EU-maat tekevät koronakriisin jälkeen.

Profiilikuva
Antti Ronkainen on poliittisen talouden väitöskirjatutkija Helsingin yliopistolla.

Suomi käänsi tiistaina uuden lehden, kun eduskunta hyväksyi 750 miljardin elpymisrahaston äänin 134–57. Yhteisvelka on unionille historiallinen päätös, jota voidaan verrata yhteisvaluuttaan.

Rahastoon sisältyy myös elvyttäviä tulonsiirtoja, minkä myötä EU ottaa etäisyyttä talouskuriin. Tämän hyväksyminen oli kokoomukselle vaikea pala, mistä kertoo 10 vastaan ja 2 tyhjää äänestänyttä kokoomuslaista. Ja vaikka unionin talouspolitiikka muuttuu, vasemmistoliiton kansanedustajista peräti 4 jätti äänestämättä paketin vastustuksen vuoksi.

Elpymisrahaston varjoon on kuitenkin jäänyt se seikka, että EU-maat ovat vastanneet ylivoimaisesti suurimmasta osasta koronaelvytystä. Elpymisrahastoa taloudellisesti merkittävämpi toimi onkin ollut komission päätös laittaa viime vuoden maaliskuussa vakaus- ja kasvusopimuksen budjettisäännöt jäähylle. Kun budjettisäännöt sallivat normaalisti 3 prosentin alijäämät, EU-maiden alijäämät olivat viime vuonna reilut 8 prosenttia.

Budjettisäännöt ovat jäähyllä ainakin vuoteen 2023 saakka ja komissio tulee jättämään vielä tämän vuoden loppupuolella esityksen budjettisääntöjen uudistamisesta. Historioitsija Adam Toozen mukaan Euroopan tulee ensi vuonna ratkaista suhteensa julkiseen velkaan.

Talouskomissaari Paolo Gentilonin puheiden perusteella komissio ehdottaisi alijäämäsääntöön poikkeuksia, löysäämään velkasääntöä ja budjettisääntöjen jäähyttämistä myös tulevissa kriiseissä. Ranskalaiset taloustieteilijät ovat ehtineet esittää jo lukuisia malleja budjettisääntöjen uudistamiseksi. IMF:n entinen pääekonomisti Olivier Blanchard ja kumppanit ovat esittäneet esimerkiksi siirtymistä tiukoista säännöistä standardeihin. Jean Pisani-Ferry tovereineen on puolestaan ehdottanut suurempaa keskittymistä velkakestävyyteen. Saksassakin on alettu tuoda esiin, miten velkajarru on ristiriidassa riittävien ympäristöinvestointien kanssa.