Elpymisrahaston lentävä hollantilainen - kaataako Mark Rutte elpymisrahaston, huippukokouksen vai itsensä?
Olisko tragedia vai farssi, jos Hollanti brexitin jälkeen kaataisi elpymisrahaston?
— lemasabachthani (@lemasabachthani) July 7, 2020
Elpymisrahastoa koskeva EU-huipparin ensimmäinen kokouspäivä päättyi vähän puolen yön jälkeen. Kokous jatkuu lauantaina puolen päivän aikaan.
Sitä odotellessa lyhyt juttu elpymisrahaston lähihistoriasta.
Volksrant julkaisi mielenkiintoisen jutun, jonka mukaan kaksi komission virkamiestä, Maarten Verwey & Gert Jan Koopman, olivat keksineet idean ja rakenteen komission ottamasta velasta huhtikuun lopulla.
Komissio esitti idean Merkelille ja Macronille, jotka hyväksyivät sen nopeasti. Toukokuun 18. päivänä Merkel ja Macron julkaisivat oman ehdotuksen 500 miljardin suuruisesta elpymisrahastosta, joka perustuisi komission ottamaan velkaan.
Loput on historiaa. Oleellista on, että aloite rahastosta tuli komissiolta – ei Saksalta ja Ranskalta. Ne vain tönäisivät komission aloitteen käyntiin, joka ei olisi ollut mahdollinen ilman brexitiä.
Tänä viikonloppuna EU-maiden johtajat näkevät ensimmäistä kertaa koronakriisin alkamisesta jälkeen ja koittavat sopia 750 miljardin suuruisesta elpymisrahastosta ja 1074 miljardin suuruisesta EU:n seuraavasta 7-vuotisbudjetista.
Pakettiin kriittisimmin on suhtaunut Hollannin pääministeri Mark Rutte. Hollanti on johtanut myös nuukaa nelikkoa, johon kuuluu myös Itävalta, Ruotsi ja Tanska. Myös Suomen vaatimukset ovat lähellä nuukia.
— lemasabachthani (@lemasabachthani) July 9, 2020
Rutte on vaatinut, että päätökset koronatuista tehtäisiin yksimielisesti, joka antaisi jokaiselle EU-maalle veto-oikeuden jokaiseen tukipäätökseen. Italian pääministeri Giuseppe Conte oli sanonut Michelille, että näin laaja veto olisi EU-sopimusten vastainen. Tämä on mielenkiintoinen väite huomioiden, että joidenkin mukaan myös EU:n ottaman velan jakaminen tukina EU-maille olisi unionin perussopimusten vastaista.
FT:n ja Bloombergin mukaan Eurooppa-neuvoston johtaja Charles Michel oli ehdottanut Ruttelle ja muille nuukille ”tukijarrua”, jolla tietty määrä maita voisi keskeyttää elpymisrahastosta annettavan tuen.
Esitys ei tarkoittaisi kansallista veto-oikeutta, mutta lisäisi maiden kontrollia tuista. Oleellista on, kuinka monta maata riittää vetämään tukijarrusta. Michel on aiemmin ehdottanut, että tukipäätöksiin riittäisi 15 maata 27 EU-maasta, jolloin jarrun käytön tulisi vaatia huomattavasti vähemmän kuin 12 maata.
Rutte vastasi Michelille, että yhden maan on voitava laukaista tukijarru. Lisäksi Itävallan liittokansleri Sebastian Kurz twiittasi juuri ennen perjantain kokouksen loppua, että Itävalta vastustaa 500 miljardin suuruisia tukia. Ranskan virkamies puolestaan sanoi, että alle 500 miljardin tuet tarkoittaisivat myös Hollannin, Itävallan, Ruotsin ja Tanskan saamien maksuhyvitysten pienenemistä.
Suomi ei saa maksuhyvityksiä, joten se voi hyvin vaatia 500 miljardin tukien pienentämistä. Toisaalta, koska velkarahalla kasvatetaan myös EU:n budjettia, vaatimalla vähäisempiä tukia Suomi voisi menettää myös maataloustukia. Tässä lienee Verweyn ja Koopmanin suunnitelman vitsi, miten myös nuivat maat saadaan yhteisvelkaa kannattamaan.
Jaos siis elpymisrahaston koko ja tukien määrä eivät tippuisi oleellisesti, tukijarrun luulisi kelpaavan Suomelle kompromissina. Olisi myös mielenkiintoista kuulla, mitä perustuslakivaliokunta sanoisi tällaisesta osittaisesta veto-oikeudesta.
Elpymisrahastossa on myös roisia ironiaa. Komission velkainstrumentin ovat kehittäneet hollantilaiset ja sen uhkaa nyt kaataa Hollannin pääministeri. Toistaisiko EU historiaansa tragediana vai farssina, jos Hollanti brexitin jälkeen kaataisi elpymisrahaston?
Paketin kaatamisesta seuraisi kuitenkin poliittisen pääoman menetys. Vaikka Hollanti havittelee roolia EU:n Pikku-Britanniana, Rutte tuskin on valmis eristämään Hollantia. Kun ilmeisesti muutkaan maat eivät ole juuri liikkuneet positioistaan, Ruttenkaan ei tarvitse löysätä kovia linjojaan.
Rutten tiukka linja voi kuitenkin tarkoittaa, että diiliä ei synny tänä viikonloppuna. Rutte on kolmannen kauden pääministeri ja onnistunut säilyttämään valtansa tiukalla linjalla unioniin ja euroon.
Tiedossa onkin erittäin mielenkiintoinen kokouspäivä!
There’s a paper w a formula for the “emergency break”, which would be triggered by “X” member states in the EFC in the case of “serious deviations” of relevant milestones & targets. The issue would be discussed then by the EU leaders. Rutte wants the X to be 1. Let’s see tomorrow
— Jorge Valero (@europressos) July 17, 2020
18.7. klo 8:34 juttua muokattu, kuinka tukipaketin kaataminen söisi Mark Rutten poliittista pääomaa ja klo 11.34 juttua päivitetty spekulaatiolla mahdollisten maataloustukien menettämisestä.