Elpymisrahastoa ei tulisi ilman brexitiä - Suomi ja nuuka nelikko voidellaan velalla ja erivapauksilla

Oikeusjutut ja poliittinen riitely unionin luonteesta tulee jatkumaan myös elpymisrahaston jälkeen.

Profiilikuva
Antti Ronkainen on poliittisen talouden väitöskirjatutkija Helsingin yliopistolla.

Juhannusaattona oli Eurooppa-neuvoston videokonferenssi, jossa EU-maiden johtajat kertoivat kantansa elpymisrahastoon ja EU:n tulevaan budjettiin.

Asetelma on erittäin visainen: koronakriisi on iskenyt, geopoliittinen tilanne muuttunut ja EU:n vastuut kasvaneet samalla kun Iso-Britannia suurena nettomaksajana on poistunut. Paineet ensi kuun face2face-kokoukseen kasvavat, sillä loppuvuoden aikana olisi neuvoteltava vielä EU-UK-vapaakauppasopimus.

Perjantain kokouksessa Suomi ja niin sanottu nuuka nelikko (Hollanti, Itävalta, Ruotsi & Tanska) ilmoittivat, että elpymisrahastosta annettavien tukien kriteerejä, ehdollisuutta ja lainojen takaisinmaksuaikoja tulee muuttaa.

Nelikkoa johtaa Hollannin pääministeri Mark Rutte, joka on ottanut brexitin jälkeen poliittisen jarrumiehen manttelin. Mikään maa ei kuitenkaan vastustanut periaatteellisesti komission velanottoa tai suoria koronatukia. Kyseessä lieneekin neuvottelupositioiden hakeminen omien etujen varmistamiseksi.

Ja komissio onkin ollut epäilevien Tuomasten suhteen luova.