Elpymisrahasto voi olla liian pieni onnistumaan ja sekös EU-kriitikoille kelpaa

EU-maat valmistelevat par’aikaa elpymissuunnitelmia, joiden perusteella EU:n pian ottama 750 miljardin euron velka jaetaan uuden elpymisrahaston kautta.

Aikaa julkiselle keskustelulle Suomen saamien noin 2,7 miljardin euron käytöstä on huhtikuun loppuun, jolloin lopulliset suunnitelmat jätetään komissiolle. Pahaksi onneksi viime viikolla kävi ilmi, että Suomi on saamassa elpymisrahastosta noin puoli miljardia vähemmän kuin mitä kesällä odotettiin. Tämä on kuntavaalien alla mieluista perussuomalaisille ja kiusallista keskustalle.

Komission kriteerit elpymisrahaston varoille ovat tiukat, sillä ne edellyttävät kasvua ja reformeja. Varoja ei saa jakaa helikopterirahana kansalaisille, kuten Trump teki ja kohta myös Biden. Jopa Saksalla on ollut vaikeuksia löytää kohteita, jotka täyttävät komission kriteerit. Ranskan valtiovarainministeri Bruno Le Maire on vaatinut löysäämään kriteerejä, sillä rahasto on nykyisellään liian hidas ja monimutkainen.

Vaikka päätös 750 miljardin velasta on EU:lle historiallinen, EU-maat ja Euroopan keskuspankkit ovat elvyttäneet moninverroin elpymisrahastoon verrattuna. Elvytys on kuitenkin ollut epätasaista: Saksa on elvyttänyt yli 8,4 % suhteessa bkt:hen, Italia ainoastaan 3,4 %. Parhaimmillaan elpymisrahasto hillitseekin koronakriisin myötä EU-maiden välisten epätasapainojen kasvua ja minimoi siten koronakriisin pitkäaikaisia vaikutuksia. Tällöin rahaston merkitys on ennemmin poliittinen kuin taloudellinen.

Rahastoa kohtaan on kuitenkin esitetty epäilyjä.