Christine Lagarde osoittaa keskuspankin poliittisuuden, eikä se välttämättä ole huono asia

Lagarde voi hyvin ottaa poliittisemman roolin rahaliiton korjaamisesta. 

Profiilikuva
Blogit Vallan mahotonta!
Antti Ronkainen on poliittisen talouden väitöskirjatutkija Helsingin yliopistolla.

Euroopan keskuspankki sai eilen ensimmäisen naisjohtajansa.

Ja kun huomioidaan, että tehtävään valittu IMF:n johtaja Christine Lagarde on kuulunut ikänsä Ranskan konservatiiveihin, Euroopan kansanpuolue (EPP) sai johtajaruletissa komission ja EKP:n puheenjohtajuudet. Ei huono!

Lagarde valittiin osaamisen lisäksi kansallisin, institutionaalisin ja puoluepoliittisin perustein. Valinta on siten erittäin poliittinen, mikä kyseenalaistaa EKP:n riippumattomana instituutiona.

Ennen kriisiä ajateltiin, että rahapolitiikka on tieteellistä, epäpoliittista ja tylsää toimintaa, jonka hallitsemiseen tarvitaan taloustieteellisten mallien ja rahapolitiikan ylivertaista tuntemusta. Lagarde ei ole ekonomisti, eikä hänellä ole aiempaa kokemusta keskuspankeista. Lagarden myötä EKP:n johtajina on Ranskan ja Espanjan entiset valtiovarainministerit.