Alankomaat on luopumassa nuukasta talouskurista, koska ympäristöjärjestö haastoi valtion oikeuteen

Profiilikuva
Antti Ronkainen on poliittisen talouden väitöskirjatutkija Helsingin yliopistolla.

Mark ”Teflon” Rutte on jatkamassa Alankomaiden pääministerinä, mutta aiemmasta poikkeavalla ohjelmalla. Rutten IV hallitus perustaa 35 miljardin euron ympäristörahaston ja 25 miljardin maatalousrahaston, ohjaa 7,5 miljardia asuntorakentamiseen sekä miljardeja koulutukseen ja puolustukseen, minkä lisäksi verotusta kevennetään.

Fiskaalisesti toimet ovat moninkertaiset verrattuna Saksan tuoreen liikennevalohallituksen suunnitelmiin. Alijäämät tulevat olemaan noin 2,5 % vuoteen 2025 saakka, minkä lisäksi Alankomaat tulee rikkomaan hallituskauden aikana niukasti EU:n 60 % velkasääntöä.

Rutten IV hallituksen myötä Alankomaiden onkin tulkittu luopuneen aiemmin ”nuukasta” leimastaan. Hallituksessa jatkavat samat puolueet kuin edellisessä Rutten III hallituksessa, joka kaatui tammikuussa lastenhoidon tukiin liittyvän skandaalin seurauksena. Talouspolitiikan lisäksi hallituksen prioriteetti on avoimuus ja poliittisen hallinnan uudistaminen.

Tapauksesta tekee herkullisen se, että Rutte nousi valtaan leikkauspolitiikalla ja hänen hallituksensa ovat vaatineet tiukkaa budjettikuria muilta EU-mailta. Brexitin jälkeen Alankomaat perusti talouskuria vaalineiden maiden Hansa-liiton ja se kuului elpymisrahaston tiukimpiin vastustajiin.

Yksi selittävä tekijä Alankomaiden ilmastopoliittisen heräämisen ja talouspoliittisen suunnanmuutoksen takana on Urgenda-säätiön vuonna 2013 nostama kanne Alankomaiden valtiota vastaan. Urgendan mukaan riittämättömät ilmastotoimet loukkaavat Alankomaiden kansalaisten perusoikeuksia. Vuonna 2019 Alankomaiden korkein oikeus katsoi, että alle 25 prosentin päästövähennykset suhteessa vuoden 1990 tasoon vuoteen 2020 mennessä rikkovat Euroopan ihmisoikeussopimusta.