Kreikassa murskavoitto oikeistolle, mutta uusintavaalit häämöttävät kesällä

Profiilikuva
Antti Ronkainen on poliittisen talouden väitöskirjatutkija Helsingin yliopistolla.

Istuva pääministeri Kyriakos Mitsotakis otti eilen komean vaalivoiton, kun Uusi demokratia kasvatti kannatustaan yli 40 prosenttiin samalla kun ex-pääministeri Alexis Tsiprasin Syriza romahti 20 prosenttiin. Kreikka onkin Viron ohella maa, jossa äänestäjät ovat antaneet istuvalle pääministerille vahvan mandaatin hallituksen politiikalle koronahoidosta Ukrainan sotaan, minkä lisäksi talous kasvaa. Uusi demokratia voitti yhtä lukuunottamatta kaikki vaalipiirit.

Uusi demokratia oli myös suosituin puolue nuorten keskuudessa huolimatta helmikuun junaonnettomuudesta, jossa kuoli enimmäkseen opiskelijoita. Vasemmisto ei onnistunut mobilisoimaan nuoria, vaikka äänestysikää oltiin laskettu 16 vuoteen. Lisäksi Syrizan kannatusta söivät sosiaalidemokraattisen Pasokin ja kommunistisen KKE:n vaalivoitot. Syriza menetti ääniä myös puolueesta eronneiden ex-valtiovarainministeri Yanis Varoufakisin MeRA25:lle sekä Zoi Konstantopouloun Vapauden purjehdus -puolueelle, jotka eivät kuitenkaan ylittäneet 3 % äänikynnystä.

Aiemmin Mitsotakisin voitto olisi taannut tuntuvan enemmistön, sillä Kreikassa suurin puolue on perinteisesti saanut ylimääräiset 50 kansanedustajaa enemmistöhallituksen muodostamiseksi. Pääministerinä Tsipras muutti kuitenkin vaalitavan suhteelliseksi ja poisti lisäpaikat, minkä tarkoituksena oli siirtyä yhden puolueen hallinnasta kohti koalitiohallituksia.

Uusi demokratia on 146 paikalla 5 paikan päässä enemmistöstä, mutta sillä ole luontaisia hallituskumppaneita. Pasokin kanssa Mitsotakis saisi tuntuvan enemmistön, mutta puolueiden välit ovat olleet heikossa hapessa salakuunteluskandaalin jälkeen, jossa pääministerin kanslian alaisuudessa oleva tiedustelupalvelu jäi kiinni muun muassa Pasokin johtaja Nikos Androulakisin, toimittajien ja ministereiden salakuuntelusta. Pasok onkin sanonut tekevänsä yhteistyötä Uuden demokratian kanssa vain jos puolueen johto vaihtuu.

Mitsotakis itse on sanonut jatkavansa mieluummin yhden puolueen enemmistöhallituksen johtamista ja Kreikassa järjestettäneen uusintavaalit joko kesäkuun lopussa tai heinäkuun alussa. Tuolloin voimaan astuu Mitsotakisin itsensä tekemä vaalitavan uudistus, jossa lisäpaikat palautetaan: suurin puolue saa lisäpaikkoja sen mukaan, kuinka paljon se ylittää 25 prosentin kannatuksen. Eilisellä vaalituloksella vaaliuudistus toisi Uudelle demokratialle 50 lisäpaikkaa ja tukevan enemmistön.

Vasemmisto pyrkii uusintavaaleissa epäilemättä parantamaan surkeaa tulostaan, mutta näin usean vasemmistopuolueen kesken on riskinä, että ne päätyvät jälleen syömään toisiaan. Äänikynnyksen alle jäi puolueita yhteensä 16 prosentin kannatuksen edestä ja pikkupuolueiden nousu parlamenttiin vaikuttaisi myös paikkajakoon. Mitsotakisin on käytävä vielä perustuslain määräämät tunnustelut ja neuvottelut hallituksen muodostamiseksi, jotta uusintavaalit voidaan järjestää. Mitsotakis otti murskavoiton, mutta hänen ei missään nimessä kannata käyttäytyä seuraavan kuukauden aikana ylimielisesti.

Kreikan vaalit on yksi erikoisin esimerkki eurooppalaisten vaalitapojen moninaisuudesta. Tavallaan eiliset vaalit olivat parlamenttivaalien I kierros, jonka tarkoituksena oli kumota Tsiprasin uudistus suhteelliseen vaalitapaan siirtymisestä. Eilisen perusteella Kreikka ei ole siirtymässä koalitiohallitusten aikaan. Ja jos Syrizan kannatus laskee entisestään II kierroksella, Tsiprasin itsensä on aika miettiä asemaansa puoluejohtajana.