Ranskan vasemmistolle vaalivoitto, Macron voi menettää kansalliskokouksen enemmistön

Profiilikuva
Antti Ronkainen on poliittisen talouden väitöskirjatutkija Helsingin yliopistolla.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Ranskan kansalliskokousvaalien ensimmäisellä kierroksella vasemmiston vaaliliitto ja Macronin presidentillinen vaaliliitto saivat molemmat 26 prosentin kannatuksen. Toinen kierros järjestetään ensi sunnuntaina, jolloin kansalliskokouksen 577 paikkaa täytetään.

Tulos on vaalivoitto vasemmiston, vihreiden, kommunistien ja sosialistien vaaliliitolle (Nouvelle Union Populaire écologiste et sociale, Nupes). Puolueilla on tällä hetkellä yhteensä 67 paikkaa kansalliskokouksessa ja ensimmäisen kierroksen tulosten perusteella laaditun ennusteen mukaan vasemmisto olisi saamassa 150-190 edustajaa kansalliskokoukseen.

Vastaavasti tulos on karvas tappio Macronille. Macronin Ensemble!-vaaliliitolla on tällä hetkellä 350 paikkaa kansalliskokouksessa ja ennusteen mukaan paikkamäärä olisi putoamassa 255-295 paikkaan. Kun enemmistöön vaaditaan 289 paikkaa, Macronin enemmistö voi jäädä joko erittäin niukaksi tai hän voi menettää sen kokonaan.

Ipsosin tekemä ennuste Ranskan kansalliskokouksen paikkajaosta.

Ranskan oikeistossa republikaanipuolue (LR) näyttäisi voittavan gallupit ja Marine Le Penin radikaalioikeistolainen Rassemblement national alisuoriutuvan. Ennusteen mukaan republikaanien vaaliliitto olisi saamassa 50-90 paikkaa ja Le Penin puolue 20-45 paikkaa.

Koska toinen kierros käydään suureksi osaksi vasemmiston ja macronistien välillä, keskeisessä asemassa tulevat olemaan keskustaoikeiston ja laitaoikeiston äänestäjät. Näistä ensimmäiset todennäköisesti tukevat Macronia ja jälkimmäiset jäävät kotiin. Keskustaoikeiston tukeen perustuu myös ennusteiden oletus, että Macronin vaaliliitto saisi noin 100 paikkaa enemmän kuin vasemmisto, vaikka molemmilla oli vaalien ensimmäisellä kierroksella samansuuruinen kannatus.

Vasemmiston johtaja Jean-Luc Mélenchon on kampanjoinut tulevansa Ranskan pääministeriksi. Jos Macron menettäisi enemmistön, Mélenchon tarvitsisi kuitenkin keskustaoikeiston ja laitaoikeiston tuen saadakseen taakseen kansalliskokouksen enemmistön. Täten Mélenchonin valinta pääministeriksi on epätodennäköistä vasemmiston menestyksestä huolimatta.

Macronin enemmistön hupeneminen tarkoittaneekin republikaanipuolueen vallan vahvistumista. Vaikka Macronin pääministerikandidaatti Élisabeth Bornella on sosialistitausta, Macron on ollut keltaliivien noususta läheisissä väleissä Nicolas Sarkozyn kanssa ja nimennyt kabinetteihinsa keskeisiä ministereitä republikaanipuolueesta.

Näin ollen voikin olla, että vasemmiston vaalivoitto ei teekään Macronin politiikasta punaisempaa ja vihreämpää kuten presidentinvaalien jälkeen vielä näytti, vaan päinvastoin tekee Macronista entistä selvemmin keskustaoikeiston presidentin.