Ukrainan sota lienee sinetöinyt Orbanin ja Macronin vaalivoitot
Unkarissa järjestetään parlamenttivaalit ensi sunnuntaina (3.4.) ja Ranskan presidentinvaalien ensimmäinen kierros käydään ensi viikon sunnuntaina (10.4.). Gallupien perusteella näyttäisi, että molemmat vaalit ovat selvät – Orban jatkanee Unkarin pääministerinä ja Macron Ranskan presidenttinä.
Vielä viime vuoden toukokuussa Unkarin kuuden puolueen yhdistynyt oppositio johti Fidesz-puolueen ja kristillisdemokraattisen puolueen (KDNP) vaaliliittoa, mutta opposition momentti on sittemmin näyttänyt menneen.
Ero on Ukrainan sodan alettua kasvanut Orbanin eduksi ollen tällä hetkellä noin 7 prosenttiyksikköä. Huomioiden, että vaalipiirit suosivat Fidesziä, opposition pitäisi voittaa sunnuntaina useammalla prosenttiyksiköllä kammetakseen Orbanin oppositioon.
Fideszin ja KDNP:n vaaliliiton kannatus on tällä hetkellä yli 50 % ja edellisissä vaaleissa 44 % kannatus takasi 2/3 enemmistön. Unkarin vaalien jännittävin kysymys koskeekin sitä, saako Orban jälleen taakseen superenemmistön. Orban on ollut Unkarin pääministerinä jo 16 vuotta ja voiton myötä hän rikkoisi Merkelin 16 vuoden ennätyksen EU-maan yhtäjaksoisesta johtamisesta.
Ukrainan sota näyttää vaikuttaneen jo Unkarin liittolaissuhteisiin. Puola on katkaissut yhteydet Fidesziin Orbanin Venäjän myönteisten kantojen vuoksi. Tutkija Katalin Miklóssy toi myös esiin, kuinka Orban on vastustanut Ukrainan Nato-jäsenyyttä vuodesta 2014 saakka ja voisi pääministerinä olla myös vaikeuttamassa Suomen mahdollista jäsenhakemusta.
Niin ikään Ranskassa Ukrainan sota näyttää sinetöineen Macronin jatkokauden presidenttinä. Macron on ollut viime kesästä lähtien gallupien kärjessä ja Ukrainan sodan myötä kannatus on pompsahtanut parhaillaan yli 30 prosenttiin.
Kiinnostavasti laitaoikeiston Marine Le Penin ja laitavasemmiston Jean-Luc Mélenchonin kannatus on lähtenyt pienoiseen nousuun. Melenchonin kannatuksen pitäisi nousta vielä nelisen prosenttiyksikköä päästääkseen toiselle kierrokselle, joten Ranskan vaaleista on tulossa vuoden 2017 vaalien toisinto.
Keskustaoikeiston Valérie Pécresse on näyttää menettäneen momentin jo aiemmin ja Le Penistä oikealla olevan Éric Zemmourin vaaliteemat Ranskan identiteetistä, maahanmuutosta ja kulttuurisodista näyttäisi jääneen sodan jalkoihin.
Vaikka Macronin voitto näyttää selvältä, Macronin LREM-puolue ei ole löytänyt Macronista irrallista poliittista identiteettiä, eikä se tuskin pääse kesän parlamenttivaaleissa vuoden 2017 murskalukuihin. Lisäksi perinteiset oikeisto- ja vasemmistopuolueet ovat raunioina Macronin jäljiltä.
John Lichfield onkin tehnyt hyödyllisen jaon Ranskan ”poliittisista heimoista”, jotka ovat kansallismielinen oikeisto, jakaantunut vasemmisto ja yksimielinen keskusta. Näiden sisäinen dynamiikka tulee vaikuttamaan keskeisesti Macronin toiseen kauteen sekä erityisesti vuoden 2027 presidentinvaaleihin.
1.4. korjattu, että Orban on ollut Unkarin pääministeri jo 16 vuoden ajan, eikä 14 vuoden, kuten jutussa alunperin virheellisesti kirjoitettiin.