Energiakriisin uudet tuulet - energiamarkkinat, yhteishankinnat ja tuontitullit
Energiakriisi alkoi jo viime vuonna ja Ukrainan sodan jälkeen energian hinnat ovat räjähtäneet. Maakaasun hinta on 8-kertaistunut vuoden aikana ja öljyn hinnan pelätään nousevan yli 200 dollariin tynnyriltä vielä tämän vuoden aikana.
Ukrainan sota osoitti epämiellyttävällä tavalla Euroopan riippuvaisuuden Venäjästä. Vaikka länsi asetti poikkeuksellisen kovia talouspakotteita, niin kauan kuin energiakauppa jatkuu, Eurooppa rahoittaa Venäjää. Lisäksi energian hinnannousu ja sanktiot ovat kasvattaneet Venäjän vientituotteiden arvoa.
Sen lisäksi, että Eurooppa pyrkii pikavauhdilla vähentämään riippuvaisuuttaan Venäjästä, EU-maat ovat etsineet kuumeisesti ratkaisuja energian hinnannousuun. Kuten aiemminkin, myös tässä kriisissä unionin keskeiset periaatteet ovat koetuksella.
Eurooppa-neuvosto antoi eilen Espanjalle ja Portugalille oikeuden poiketa väliaikaisesti energian markkinahinnoittelusta. Euroopan energiamarkkinoilla kallistunut kaasun hinta nostaa myös sähkön hintaa, mistä Espanjalle ja Portugalille annettiin nyt poikkeus, koska Iberian niemimaan ja muun Euroopan välinen sähkönjakelu on vähäistä.
Vaikka Saksa ja pohjoiset maat estivät eteläisten maiden vaatimuksen purkaa maakaasun ja sähkön yhteys pysyvästi, kyseessä on poliittisesti merkittävä periaatepäätös, joka voi vaikuttaa laajemmin Euroopan energiamarkkinoihin. Komission on määrä antaa huhtikuussa tarkempi esitys energiamarkkinoiden kehittämisestä.
Energiakriisin vakavuudesta kertoo, että Eurooppa-neuvoston kokouksen alla vaadittiin paitsi energian hintakattoja, myös päästökaupan ja EU:n uuden ilmastopaketin (Fit for 55) höllentämistä.
Toinen merkittävä päätös oli aloittaa Euroopan yhteiset energiahankinnat vapaaehtoispohjalta. Tarkoituksena on välttää jäsenmaiden välinen kilpailu energiasopimuksista, mikä nostaisi entisestään hintoja. Kyseessä on samankaltainen päätös unionin toimivallan lisäämisestä kuin koronakriisissä, jolloin komission annettiin hoitaa rokotehankinnat. Tämänkin osalta yksityiskohdat tarkentuvat myöhemmin.
Vastaus energiakriisiin ei kaikilta osin ole ollut kuitenkaan looginen.
Valtiot Saksasta Japaniin ja Uudesta-Seelannista Yhdysvaltoihin ovat julkaisseet lukuisia tukipaketteja, joihin on sisältynyt polttoaineiden veronalennuksia. Vaikka kyseessä on äänestäjien kannalta suosittu politiikka, polttoaineiden veroalet ympäri maailmaa heikentävät insentiivejä siirtyä pois fossiilisista, mutta lisäävät myös suuremman kysynnän kautta öljyn hintaa ja ovat siten epäsuoraa tukea Venäjälle.
Tarkoituksenmukaisempi vaihtoehto voisikin olla Venäjän energiakauppaa koskevat tuontitullit, jotka vähentäisivät Venäjän voittoja ja lisäisivät unionin kassaa, jotka voitaisiin käyttää energiakriisiin ja omavaraisuuden tavoitteluun.
Energiakriisi osuu eri tavoin eri EU-maihin, mistä johtuen tulevat sanktiokierrokset ovat vaikeampia ja erimielisyydet liittyen talouspolitiikkaan alkavat tulla esiin. Energiakriisi, vihreä siirtymä ja Venäjän riippuvaisuuden vähentäminen ovat kuitenkin pitkiä urakoita ja monia periaatteita voidaan joutua arvioimaan vielä uudelleen.
Kirjoitusta on inspiroinut keskustelumme Outi Haanperän, Risto Murron, Peter Lundin ja Sakari Sirkkasen kanssa Euroopan energiakriisistä torstaina 24.3. A-talkissa, jonka voit katsoa täältä.