Venäjä yhdistää - EU:n talouspolitiikka sodan aikana
Ukrainan sota on lyönyt Euroopan turvallisuuspoliittisen järjestyksen rikki, minkä lisäksi se on osoittanut Euroopan riippuvaisuuden Venäjän energiasta. EU julkaisikin tänään REPowerEU-nimisen paketin, jolla unioni pyrkii vähentämään riippuvuutta Venäjän maakaasusta 2/3 vielä tämän vuoden aikana ja kokonaan vuoteen 2030 mennessä.
Käytännössä EU:n energiasiirtymä kytkettiin energiaomavaraisuuteen ja geoekonomiaan. Omavaraisuuden tavoittelu voi kiihdyttää vihreää siirtymää tehokkaammin kuin ilmastonmuutos. Toisaalta paketin taustalla on myös varautuminen Venäjän tuleviin vastapakotteisiin.
Komissio on jo aiemmin laskenut, että energiasiirtymä vaatii 520 miljardin vuotuisia investointeja seuraavan kymmenen vuoden ajan. Energiaomavaraisuuden ja puolustuksen kehitys tulevat maksamaan vielä paljon lisää. UniCreditin ekonomisti Erik Fossing Nielsen on esimerkiksi laskenut, että EU-maat tarvitsevat noin 3 % vuotuisen ylimääräisen kulutuksen puolustukseen, ilmastonmuutokseen, energianlähteisiin ja digitalisaatioon vähintään seuraavan vuosikymmenen ajan.
EU:n talouspolitiikassa Ukrainan sodan suhteen näyttäisi toistuvan koronakriisistä tuttu kaava.
Toisin kuin oli suunniteltu, vakaus- ja kasvusopimuksen jäähytystä jatketaan vielä ainakin ensi vuonna, koska puolustusmenojen kasvatus, energian hinnannousu ja pakotteet maksavat. Komissio aikoo myös löysätä valtiontukisääntöjä, jotta EU-maat voivat tukea yrityksiä energian hinnannoususta aiheutuvissa kustannuksissa.
Lisäksi Ranskan presidentinvaalit jo voittanut Emmanuel Macron on suunnitellut uutta EU-rahastoa, joka vastaisi Ukrainan sodasta, talouspakotteista ja pakolaisista aiheutuviin kuluihin. Bloomberg tiesi kertoa, että komissio valmistelisi erilaisia malleja ”massiivisen yhteisvelan” ottamiseksi EU:n puolustus- ja energiamenoihin. Perinteisesti hyvin informoidun Mujtaba Rahmanin mukaan kyseessä olisi noin 200 miljardin suuruinen paketti, joka perustuisi EU:n elpymisrahastoa.
Jos EU-johtajat pääsevät paketista yhteisymmärrykseen torstaina alkavassa Versailles’n huippukokouksessa, komissio voisi alkaa valmistella velkainstrumentin tarkempia yksityiskohtia. EU-virkahenkilöiden mukaan EU-johtajat käsittelisivät pakettia kevään aikana ja siitä voitaisiin tehdä päätöksiä vielä ennen Ranskan puheenjohtajakauden päätöstä kesäkuussa.
Saksan valtiovarainministeri Christian Lindner ja Suomen pääministeri Sanna Marin ovat suhtautuneet avaukseen yhteisvelasta kriittisesti. Kysymys on viime kädessä siitä, vastataanko Ukrainan sodasta aiheutuviin taloudellisiin seurauksiin ja EU:n energiaomavaraisuuden tavoitteluun EU:n tasoisesti vai ”kukin vastatkoon itsestään” -periaatteella. Jos ”sotavelkaa” lopulta tulee, se osoittaisi elpymisrahaston olleen merkittävä periaatepäätös, joka voidaan toistaa tulevissa kriiseissä.
EU:n ja EU-maiden lisäksi Euroopan keskuspankin pitänee jatkaa tukitoimiaan. Juuri kun se on lopettamassa koronapandemiaan liittyvät tukiostot, sen pitänee aloittaa uudet ”sotaostot” euromaiden rahoitusolojen takaamiseksi. Koska Ukrainan sota on lennättänyt myös energian ja ruoan hinnan pilviin, EKP:n tulee olla kieli keskellä suuta inflaatiotavoitteen saavuttamisen suhteen.
EU osoitti yllättävää ketteryyttä koronakriisissä ja se on osoittanut sitä myös Ukrainan sodan alkamisen jälkeen. EU on viimeisen 13 päivän aikana ollut sulkemassa Venäjää läntisen rahoitusjärjestelmän ulkopuolelle, jäädyttämässä Venäjän keskuspankin ulkomailla olevia varoja ja lähettämässä sotilaskalustoa Ukrainaan. Kaikki ennennäkemättömiä päätöksiä, joista ei juuri käyty kansalaiskeskustelua.
Venäjä yhdistää. Tähdet EU:n strategisen autonomian syventämiselle eivät voisi olla suotuisammat, kun EU-johtajat kokoontuvat Macronin kutsumana Versailles’ssa.
— lemasabachthani (@lemasabachthani) March 5, 2022
10.3.2022 klo 9:22: Juttuun lisätty tarkempia yksityiskohtia mahdollisesti uudesta velkapaketista.