Merkelin aika päättyy - EU lähettää Ukrainaan hävittäjiä ja Saksa harkitsee ydinvoiman palauttamista
Merkelin aika päättyy Euroopassa nopeasti.
Liittokansleri Olaf Scholz käänsi Saksan ulkopolitiikkaa tänään 180 astetta. Saksa lähettää aseita Ukrainaan ja perustaa erillisen 100 miljardin euron puolustusrahaston, joka nostaa puolustusmenot yli 2 prosenttiin vuodessa. Jo aikaisemmin viikolla Nord Stream 2 -putki laitettiin jäihin. Huhujen mukaan Saksan valtiovarainministeriö valmistelee myös suljettujen ydinvoimaloiden käynnistämistä uudelleen.
Eikä tässä vielä kaikki. G7-maat sopivat viikonlopun aikana, että Venäjä pyritään sulkemaan ulos globaalista rahoitusjärjestelmästä – joskin maakaasu voi edelleen virrata länteen ja Eurooppaan. Lisäksi Venäjän keskuspankin ulkomailla sijaitsevat varat ollaan jäädyttämässä. Adam Toozen mukaan lännen asettamat sanktiot tarkoittavat täysimittaisen taloussodan aloittamista Venäjää vastaan.
Historia kulkee joka tapauksessa Ukrainan sodan myötä pikakelauksella. Jakub Jaraczewski tiivisti Ukrainan sodan poliittisen merkityksen twiitissään, että kun eurokriisissä EU-maat eivät olleet varmoja, voivatko ne antaa taloudellista tukea toisille EU-maille, nyt EU on lähettämässä aseita ja jopa hävittäjiä Ukrainaan.
Ja kun Euroopan radikaalioikeisto nousi vuoden 2015 pakolaiskriisissä vastustamalla turvapaikanhakijoita, jopa radikaalioikeisto toivottaa nyt Ukrainan pakolaiset tervetulleeksi. Komission mukaan pakolaisia voi tulla jopa yli 7 miljoonaa.
Ukrainan sota heijastunee ulkopolitiikan lisäksi talouspolitiikkaan. Nousevat energianhinnat, suuremmat puolustusbudjetit ja pakolaiskriisi tulevat maksamaan. Tämä heijastunee keskusteluun EU:n budjettisäännöistä, jotka pitäisi uudistaa tämän vuoden aikana. Tapahtunut kehitys alleviivaa Luuk van Middelaarin teesiä, että geopolitiikka ja ilmastonmuutos tulevat olemaan paljon vaikeampia rasteja kuin koronapandemia.
Ukranan sodalla on myös laajempia seurauksia maailmantalouteen.
Ruplan kurssi on syöksyssä ja maanantai tulee olemaan verinen päivä Moskovan pörssissä. Taloussanktiot ja lännen lähettämä aseellinen tuki tuskin kuitenkaan vaikuttavat Venäjän sotaan Ukrainassa, kenties pikemminkin päinvastoin. Itse sodan lisäksi oleellisia kysymyksiä ovatkin, kuinka paljon Kiina tukee taloudellisesti Venäjää ja miten sanktioiden aiheuttamat taloudelliset ongelmat vaikuttavat laajemmin venäläisten mielipiteeseen.
Venäjän talouden lisäksi sanktioilla on pidempiaikaisia vaikutuksia geopolitiikkaan. Kiina ja Venäjä voivat kehittää yhdessä vaihtoehtoisia maksujärjestelmiä, mikä voi vähentää Swiftin merkitystä. Toiseksi taloussota ja aseellinen tuki voivat kärjistää entisestään uutta kylmää sotaa, jonka seurauksena Kiinan ja Venäjän strateginen yhteistyö voi lisääntyä ja Kiinan poliittinen merkitys kasvaa entisestään.
Pelkästään tänään on tapahtunut enemmän poliittisia suunnanmuutoksia Euroopassa kuin vuosikausiin. Vaikuttaisi, että Venäjä on tehnyt viikossa enemmän Euroopan strategiselle autonomialle kuin pakolaiskriisi tai koronapandemia yhteensä.