Elpymisrahaston vastustajien tulee siirtää intonsa EU:n budjettisääntöjen uudistamiseen
Budjettisääntöjen uudistus on elpymisrahastoa merkittävämpi asia, sillä se määrittää, minkälaista talouspolitiikkaa EU-maat tekevät koronakriisin jälkeen.
Suomi käänsi tiistaina uuden lehden, kun eduskunta hyväksyi 750 miljardin elpymisrahaston äänin 134–57. Yhteisvelka on unionille historiallinen päätös, jota voidaan verrata yhteisvaluuttaan.
Rahastoon sisältyy myös elvyttäviä tulonsiirtoja, minkä myötä EU ottaa etäisyyttä talouskuriin. Tämän hyväksyminen oli kokoomukselle vaikea pala, mistä kertoo 10 vastaan ja 2 tyhjää äänestänyttä kokoomuslaista. Ja vaikka unionin talouspolitiikka muuttuu, vasemmistoliiton kansanedustajista peräti 4 jätti äänestämättä paketin vastustuksen vuoksi.
Elpymisrahaston varjoon on kuitenkin jäänyt se seikka, että EU-maat ovat vastanneet ylivoimaisesti suurimmasta osasta koronaelvytystä. Elpymisrahastoa taloudellisesti merkittävämpi toimi onkin ollut komission päätös laittaa viime vuoden maaliskuussa vakaus- ja kasvusopimuksen budjettisäännöt jäähylle. Kun budjettisäännöt sallivat normaalisti 3 prosentin alijäämät, EU-maiden alijäämät olivat viime vuonna reilut 8 prosenttia.
Budjettisäännöt ovat jäähyllä ainakin vuoteen 2023 saakka ja komissio tulee jättämään vielä tämän vuoden loppupuolella esityksen budjettisääntöjen uudistamisesta. Historioitsija Adam Toozen mukaan Euroopan tulee ensi vuonna ratkaista suhteensa julkiseen velkaan.
Talouskomissaari Paolo Gentilonin puheiden perusteella komissio ehdottaisi alijäämäsääntöön poikkeuksia, löysäämään velkasääntöä ja budjettisääntöjen jäähyttämistä myös tulevissa kriiseissä. Ranskalaiset taloustieteilijät ovat ehtineet esittää jo lukuisia malleja budjettisääntöjen uudistamiseksi. IMF:n entinen pääekonomisti Olivier Blanchard ja kumppanit ovat esittäneet esimerkiksi siirtymistä tiukoista säännöistä standardeihin. Jean Pisani-Ferry tovereineen on puolestaan ehdottanut suurempaa keskittymistä velkakestävyyteen. Saksassakin on alettu tuoda esiin, miten velkajarru on ristiriidassa riittävien ympäristöinvestointien kanssa.
Marinin hallituksen tekemässä EU-selonteossa (kohta 3.8) ilmaistaan tuki sääntökehikon uudistukselle, mutta ei kerrota tarkemmin, minkälaista uudistusta Suomi tavoittelee. Elpymisrahastosta alkanut laaja-alainen innostus EU:n talouspolitiikkaan tuleekin pikimmiten siirtää Suomessa budjettisääntöjen uudistukseen.
Suomessa on ollut suuri huoli rahaston kertaluonteisuudesta ja EU:n yhteisvelan kasvamisesta. Hallitus vakuutteli, oppositio ja perustuslakivaliokunta epäilivät ja lopuksi vielä valtiovarainministeriö paalutti paketin kertaluonteisuutta.
Budjettisääntöjen uudistus on elpymisrahastoa merkittävämpi asia, sillä se määrittää, minkälaista talouspolitiikkaa EU-maat tekevät koronakriisin jälkeen. Niiden suomalaisten, jotka vastustavat eurooppalaista elvytystä ja vaativat elpymisrahaston kertaluonteisuutta, tuleekin edistää sellaista budjettisääntöjen uudistusta, joka mahdollistaa kansallisella tasolla riittävän elvytyksen tulevissa kriiseissä, kuten myös riittävät investoinnit päästötavoitteiden saavuttamiseksi.
Kun EU-maat voivat elvyttää ja investoida itsenäisesti, ei uusia elpymisrahastoja tarvita.