Suomen tulisi ottaa oppia Hollannin drive-in-äänestämisestä - Mark Rutte voi joutua luopumaan EU-nuivailusta saadakseen hallituksen kasaan

Profiilikuva
Blogit Vallan mahotonta!
Antti Ronkainen on poliittisen talouden väitöskirjatutkija Helsingin yliopistolla.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Hollanti järjesti parlamenttivaalit koronapandemian keskellä ja vaalit voitti neljättä kertaa peräkkäin Mark Rutten VVD. Rutte on johtanut Alankomaita vuodesta 2010 ja jos hän onnistuu muodostamaan IV hallituksensa, hänestä tulee Hollannin pitkäaikaisin pääministeri.

Kaikkia ääniä ei ole vielä laskettu, mutta tämänhetkisen ennusteen perusteella VVD kannatus nousisi 2 paikkaa yhteensä 35 kansanedustajaan. Vaalien suurin voittaja on EU-myönteinen liberaalipuolue D66, joka nousee 5 lisäpaikalla Geert Wildersin islamofobisen PVV-puolueen ohi parlamentin toiseksi suurimmaksi ryhmäksi. Rutten III hallituksessa kovaa talouskuria vaatineen   valtiovarainministeri Wopke Hoekstran CDA-puolueen kannatus laski 4 paikkaa ja putoaa parlamentin neljänneksi suurimmaksi. Kuten Saksan osavaltiovaaleissa viikonloppuna, vasemmisto ei näissä vaaleissa juhlinut.

Rutten III hallitus rakentui VVD:n, CDA:n ja D66:n ympärille, mutta D66:n vaalivoitto voi vaikuttaa ratkaisevasti hallituksen muodostamiseen. D66 on kaupunkilainen liberaalipuolue, joka vastaa EU- ja ilmastopolitiikaltaan Suomen vihreiden liberaalisiipeä. Vaaliohjelmassaan D66 kannatti EU:n omaa armeijaa, Euroopan parlamentin vahvistamista, EU:n omia veroja ja Eurooppa-ministerin luomista. CDA on puolestaan perinteinen maaseudun puolue, joka suhtautuu samalla tavalla ilmastoon ja Eurooppaan kuin Suomen keskusta.

Jos Rutten IV hallitus rakennetaan vanhan hallituskoalition pohjalle, Rutte joutuu antamaan D66:lle valtiovarainministerin salkun. Samalla Rutte voi joutua kirjoittamaan Eurooppa- ja ilmastomyönteisemmän hallitusohjelman kuin aiemmin.

”Tefloniksi” nimetty Rutte on pysynyt vallassa nuuhkimalla ajan henkeä ja myötäilemällä trendejä. Brexit-kansanäänestyksen jälkeen Hollanti kasasi pohjoisten maiden Hansa-liiton vastustamaan Emmanuel Macronin euroreformeja ja Hollanti toimi myös elpymisrahastoa vastustaneen nuukan nelikon johtajana. Edelliset vaalit hän varmisti kovalla maahanmuuttolinjalla, mutta koronakriisin alettua Rutte on korostanut valtion merkitystä ja elvyttänyt koronan runtelemaa taloutta. Vaaliväittelyissä Rutte sanoi, että rajat pitäisi saada koronan vuoksi nopeasti auki, mutta uuden pakolaiskriisin koittaessa hän laittaisi ne myös nopeasti kiinni.

Voi hyvin olla, että näiden vaalien jälkeen Hollanti ja Rutte kääntävät EU-myönteisemmän lehden, jossa korostuu talouskurin ja poliittisen integraation vastustuksen sijaan esimerkiksi oikeusvaltioperiaatteen puolustaminen. Rutte sanoi jo viime vuoden lopulla, että EU pitäisi perustaa uudelleen ilman Puolaa ja Unkaria. Kun Hollanti on aiemmin ollut pienten maiden suurin, nyt se voisi tähdätä suurten maiden pienimmäksi.

Hallitusneuvottelut todennäköisesti kuitenkin kestävät, joten jäädään rauhassa odottelemaan.

Suomessa kiinnostanee erityisesti se, että äänestysprosentti olisi nykyisen tiedon perusteella peräti 79,2 prosenttia – ainoastaan 2,5 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuoden 2017 vaaleissa. Tämä on koronapandemian oloissa melkoinen saavutus!

Hollanti järjesti vaalit sallimalla kirjeäänestyksen, pidentämällä äänestysaikoja ja järjestämällä drive-in-äänestyksiä, joihin pystyi ajamaan sekä autolla että pyörällä. Myös Suomessa ollaan pidentämässä äänestysaikoja, mutta Oikeusministeriö ei kannata kirjeäänestystä, eikä drive-in-äänestyksiä olla valmisteltu kuin yksittäisissä kunnissa.

Vaikka tämä kuulostaisi kuinka fillarikommunismilta, Suomessakin tulisi ottaa oppia Hollannin vaalijärjestelyistä. Hollanti osoittaa, että koronapandemian keskelläkin voidaan taata ihmisten äänioikeus, jos vain uusia keinoja ollaan valmiita käyttämään.

Ilmoita asiavirheestä