Eduskunnan oikeudellis-poliittinen konflikti yhteisvelasta
Elpymisrahasto syventää perustuslakivaliokunnan ja suuren valiokunnan välistä konfliktia.
Euroopan komission suunnittelema elpymisrahasto ja 750 miljardin euron suuruinen velka tulevat syventämään unionia poliittisena liittona.
Velkaan liittyvät periaatteelliset kysymykset näkyvät jo nyt eduskunnan sisällä suuren valiokunnan ja perustuslakivaliokunnan välisen konfliktin syvenemisenä. Toiseksi velka tulee asettamaan hallituksen ja opposition välille mielenkiintoisen juovan, kun paketista aikanaan äänestetään.
Suomi on ollut ainoita maita, jotka kysyivät juhannusaaton huippukokouksessa elpymisrahaston lainvoimaisuutta. Suomessa oikeusoppineista esimerkiksi Päivi Leino-Sandberg ja Juha Raitio ovat epäilleet, että esitys olisi perussopimuksen artiklan 310 vastainen, joka edellyttää EU:n budjetin olevan tasapainossa.
Eilen julkaistun EU:n oikeudellisen tietopalvelun selvityksen mukaan perussopimukset sallisivat elpymisrahaston perustamisen. Selvitys on kuitenkin salainen ja siinä ainoastaan todetaan, että elpymisrahasto ei saa johtaa EU:n budjettia epätasapainoon.
Julkisuudessa ollaan esitetty, että komissio on ottamassa velkaa, josta se jakaisi 500 miljardia tukina. Kun esitystä katsoo tarkemmin, varsinainen elpymisrahasto käsittää 310 miljardia, minkä lisäksi 60 miljardia on takauksia.
Näiden lisäksi lopuilla 130 miljardin velkarahoilla ollaan kasvattamassa vuosien 2021-2027 budjettia (koheesiorahat, maatalous, ympäristöpolitiikka, tutkimus, rajavalvonta ja kriisinhoito), joten esitys on tasapainoisen budjetin periaatteen vastainen. Jos toimintaa rahoitetaan velalla, tulot ja menot eivät ole tasapainossa.
Onkin oletettavaa, että poliittisessa ratkaisussa joudutaan tulkitsemaan uudella tavalla joko artiklaa 310 tai tasapainoisen budjetin periaatetta. Asialla on suuri poliittinen merkitys, sillä tämän myötä unioni voi ottaa velkaa sekä erillistä kriisi-instrumenttia että EU-budjetin rahoittamista varten. Tällainen ratkaisu ei koskaan olisi ollut mahdollinen, jos Iso-Britannia olisi vielä EU:n jäsen.
Suomessa elpymisrahaston käsittely johtaa mielenkiintoiseen asetelmaan toisaalta hallituksen ja opposition, toisaalta eduskunnan valiokuntien välillä.
Ensinnäkin elpymisrahasto vaatii todennäköisesti 2/3 enemmistön eduskunnassa. Tällöin pakettiin tarvitaan mukaan noin 20 kokoomuslaista, koska Sanna Marinin hallituksella on 116 kansanedustajan enemmistö. Perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit vastustavat pakettia.
Elpymisrahaston ja EU:n velan suhteen omantunnon tuskia voi olla kuitenkin kokoomusta enemmän keskustalla, joka on suhtautunut varauksellisemmin Euroopan integraatioon. Elpymisrahasto asettaakin erityisesti Suomen keskustaoikeistolle mielenkiintoisen kysymyksen suhtautumisesta Euroopan poliittiseen integraatioon. Tämänpäiväisessä Juha Mäenpään vieraslaji-tapauksessa kokoomuksella ja keskustalla ei ollut ryhmäkuria, mutta kuinka helppo molempien eduskuntaryhmien on äänestää elpymisrahaston puolesta?
Hallituksen ja opposition lisäksi eduskunnan sisälle on syntynyt merkittävä poliittinen konflikti Suomen EU-kantojen määrittämisestä.
Perustuslakivaliokunta on ottanut suurta valiokuntaa tiukemman kannan elpymisrahastoon ja unionin velkaan. Lisäksi oikeuskansleri selvittelee, hyväksyikö Katri Kulmuni toukokuussa euroryhmän koronatoimet perustuslakivaliokunnan kantojen vastaisesti.
Viime keskiviikkona suuri valiokunta lähetti valtioneuvoston uuden selvityksen elpymisrahastosta ja seuraavasta budjetista talousvaliokunnalle ja valtiovarainvaliokunnalle, mutta ei perustuslakivaliokunnalle. Huomioiden asioiden poliittisen vakavuuden, valiokuntien välistä konfliktia voidaan pitää poikkeuksellisena. Ja elpymisrahasto syventänee tätä juopaa entisestään.
Vaikka tänään oli eduskunnan kevätistuntokauden viimeinen täysistunto, vielä on paljon poliittisesti mielenkiintoista kesää jäljellä.