Estääkö Suomi koronakriisin eurooppalaisen ratkaisun?
Koronakriisiin vastatessa tulisi ensimmäisenä unohtaa eurokriisistä tutut toimintatavat ja koalitiot.
Suomen poliittinen tilanne on erikoinen. Oppositio vaati ja myös sai Marinin hallitukselta kovia toimia koronan hillitsemiseksi. Siten oppositio ei voi olla kovin nopeasti vaatimassa koronakaranteenien purkua.
Niinpä opposition rooli onkin siirtynyt medialle ja asiantuntijoille. Viime päivät on keskusteltu tasavallan presidentin ja pääministerin suhteista, mutta Euroopan erikoinen tilanne on jäänyt vähemmälle huomiolle.
Sen lisäksi että Viktor Orban julisti itsensä eilen itsevaltiaaksi, Eurooppa tuntuu olevan poliittisessa lamaannuksessa.
Vaikka Trump on suhtautunut vähättelevästi koronavirukseen, Valkoinen talo ja kongressi sopivat viime viikolla noin 2000 miljardin dollarin elvytyspaketista. Valtio takaa esimerkiksi 450 miljardilla Yhdyvaltain keskuspankkia, joka voi luotuttaa yrityssektoria jopa 4000 miljardilla.
Euroopan unionin noin 1000 miljardin euron 7-vuotinen budjetti on siis noin kuudesosan Yhdysvaltain valtion ja keskuspankin elvytyksestä, mutta siitä huolimatta EU-maat kiistelevät tulevan budjetin desimaaleista. Samaan aikaan kun kongressin demokraatit valmistelevat jo neljättä tukipakettia koronakriisiin, euromaat riitelevät siitä, tulisiko koronakriisiin ylipäätään vastata kollektiivisesti.
Tällä hetkellä euroryhmä neuvottelee Euroopan vakausmekanismista annettavista jopa satojen miljardien hätälainoista, joka voisi tarkoittaa myös Euroopan keskuspankin mukaantuloa kriisimaiden auttamiseen. EKP:n johtaja Christine Lagarde on kuitenkin suhtautunut varauksella EVM-EKP-tukeen ja vaatinut järeämpiä toimia koronabondien muodossa. Koronabondit ovat yhteisvastuullista velkaa, jolla euromaat vastaisivat kollektiivisesti koronaviruksen aiheuttamaan taloudellisiin ongelmiin. Lagarden lisäksi koronabondeja on vaatinut Emmanuel Macronin johdolla 9 euromaata.
Lagarde hates the ESM plan. Thinks its a total red herring. So don't think OMT would be part of the policy mix – more discretion for ECB here – even on ECCL. And I think only relevant if bank ends up pushing against boundaries of PEPP
— Mujtaba Rahman (@Mij_Europe) March 30, 2020
Erityisen tiukkaa linjaa koronabondien suhteen on vetänyt Hollanti ja Saksa, mutta myös Suomi. Valtiovarainministeri Katri Kulmunin mukaan euromaiden omaa vastuuta ei tule kumota koronaviruksen varjolla. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne allekirjoitti viime viikolla Euroopan sosiaalidemokraattien vaatimuksen koronabondien luomisesta, mutta media ei ole kysynyt pääministeri Marinin kantaa asiaan.
Eurokriisistä tuttu ongelma on täällä taas.
Italian ja Espanjan auttaminen ruokkii populismia pohjoisessa, auttamatta jättäminen puolestaan EU-vastaisuutta etelässä. Mutta toisin kuin eurokriisin aikaan, Välimeren maat ovat avoimessa kapinassa Pohjois-Eurooppaa vastaan. Portugalin pääministeri Antonio Costa on syyttänyt Hollantia EU:n vaarantamisesta ja kritiikkiin ovat yhtyneet Italian ja Espanjan johto.
Ilman yhteisiä toimia Euroopan kansanterveydelliset ja kansantaloudelliset erot kärjistyvät, mikä puolestaan lisää poliittista levottomuutta. Koronaviruksen aiheuttaman taantuman lisäksi Eurooppa voi kohdata finanssikriisin, jos velallisten maksuvaikeudet lisääntyvät eristystoimien ja ulkonaliikkumiskieltojen seurauksena. Jos maksuvaikeudet lisääntyvät, poliitikkojen tulee alkaa miettiä millä tavoin tappiot jaetaan, laina-aikoja pidentämällä vai velkoja alaskirjaamalla.
Vaikka EKP ja jäsenmaat ovat tahoillaan jo vastanneet koronakriisiin, uusia päätöksiä lienee vielä edessä. Kuten Yhdysvalloissa, Euroopalta edellytetään uudenlaista yhteistyötä euromaiden ja Euroopan keskuspankin välillä. Koska koronakriisi on täysin uudenlainen taloudellinen shokki, siihen vastatessa tulisi ensimmäisenä unohtaa eurokriisistä tutut toimintatavat ja koalitiot.
Tällä hetkellä Euroopassa on ainakin kolme blokkia: yhteisiä toimia vaatima 9 maan joukko (Ranska, Luxemburg, Belgia, Irlanti, Kreikka, Italia, Espanja, Portugali & Slovenia), Itä-Euroopan Visegrad-ryhmä (Puola, Unkari, Tshekki & Slovakia) ja ”frugaaleiksi” kutsutut säästäväiset, jotka vastustavat yhteisvastuun lisäämistä. Frugaaleihin kuuluu ainakin Saksa, Hollanti, Itävalta, Tanska, Ruotsi ja hiljaisesta tuesta päätellen myös Baltian maat.
Media ja asiantuntijat ovat vaatineet Marinin hallitukselta suunnitelmaa koronaeristyksen purkamisesta. Tämän lisäksi olisi syytä kysyä, onko Suomi estämässä yhdessä frugaalien kanssa eurooppalaisen vastauksen koronakriisiin.
Cartoon in one of the bigger Dutch newspapers this morning…. pic.twitter.com/rzk8Dl5BWG
— Bas Eickhout (@BasEickhout) March 30, 2020
*31.3. klo 14:24 Lisätty kappale EVM:n kautta tapahtuvista hätälainoista ja Lagarden vaatimista koronabondeista.