Sen sijaan, että Unkari menettäisi 7,5 miljardia EU-varoja, se voi komission kompromissiehdotuksen myötä saada 14,5 miljardia

Profiilikuva
Antti Ronkainen on poliittisen talouden väitöskirjatutkija Helsingin yliopistolla.

Komissio uhkasi sunnuntaina jäädyttää 7,5 miljardin euron edestä Unkarille myönnettyjä koheesiorahoja EU-budjetista, ellei se toimeenpane 17 reformia seuraavan 2 kuukauden aikana. Kyseessä on uusi oikeusvaltiomekanismi, jolla voidaan puuttua oikeusvaltiorikkomuksista johtuvaan EU-varojen väärinkäyttöön jäsenmaassa.

Vaikka monilla on suuret odotukset mekanismin suhteen, tapauksessa on kuitenkin paljon mätää.

Ensinnäkin, komissio ei ole aktivoinut mekanismia Puolaa vastaan, vaikka maata hallitseva Laki ja oikeus -puolue on ottanut maan oikeusjärjestelmän haltuunsa, tuomareita on siirretty poliittisin perustein syrjään ja maa kieltäytyy kunnioittamasta EU-oikeuden ensisijaisuutta. Tämä viestii, että mekanismia ei ainakaan vielä käytetä oikeusvaltioperiaatetta rikkovaa maata vastaan, jos se hoitaa taloudenpitonsa asianmukaisesti.

Toiseksi, varojen jäädyttämisestä päättää Eurooppa-neuvosto määräenemmistöllä, joka vaatii vähintään 15 maata ja 65 % EU:n väestöstä. Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki oli iloinen, ettei mekanismia aktivoitu Puolaa vastaan, mutta ilmoitti samaan hengenvetoon vastustavansa sen käyttöää Unkaria vastaan.

Lisäksi Italiassa järjestetään ensi sunnuntaina vaalit. Vaalit on voittamassa uusfasistisen Italian veljien johtama oikeistoblokki ja maahan on tulossa euroskeptinen hallitus. Yhdessä Italia ja Puola edustavat reilua 20 prosenttia EU:n väestöstä, joten mekanismin läpimeno neuvostossa ei ole vielä läpihuutojuttu.