Valtuustoon muitakin kuin vanhuksia ja tukipakettivouhottajia – OAJ haluaa kouluista vaalien kärkiteeman, mutta ei usko siihen itsekään
Jos soteuudistus toteutuu, koulutuksesta tulee kuntien tärkein tehtävä. Sen pitäisi näkyä myös puolueiden ehdokasasettelussa.
Isot asiat päätetään lähellä sinua. Koulutus ratkaisee!
Näin julistaa Opetusalan Ammattijärjestö OAJ kuntavaalisloganissaan. Järjestöllä on kuitenkin iso ongelma: miten nostaa ehdokkaiden agendalle epäseksikäs teema, jolla ei voi kalastella vaaliväittelyissä irtopisteitä?
OAJ:n vaalitavoitteissa on järkeä. Jos sosiaaliturvauudistus saadaan vihdoin maaliin ja sote-palvelujen järjestämisvastuu siirtyy pois kunnilta vuonna 2023, tulee koulutuksesta ja kulttuurista kuntien tärkein tehtävä. Koulutuksen osuus kuntien menoista on tällä hetkellä 31 prosenttia, muutaman vuoden kuluttua jo 58 prosenttia.
Television suuret vaalitentit ovat vasta tuloillaan, mutta OAJ:n puheenjohtajan Olli Luukkaisen odotukset niiden suhteen ovat matalalla.
”Eräät puoluejohtajat käyttävät tilannetta härskisti hyväkseen puhuakseen muusta kuin siitä, mistä pitäisi puhua”, hän sanoo.
”Eräs taho tahtoo tehdä näistä EU-tukipakettivaalit. Eräs taho taas on ilmoittanut, että kyse on sotevaaleista. Näyttää siltä, että mikään puolue ei aio ottaa koulutuspolitiikkaa kärkiteemaakseen.”
EU-tukipaketista vääntävä ”eräs taho” on tietysti perussuomalaiset, ja sotevaaleista puhuu kokoomus.
Vihreät ovat kertoneet koulutuksen olevan heille tärkeä kysymys, mutta Luukkaisen mielestä hiljaista on ollut silläkin rintamalla.
Peruskoululaisten asioista päättää usein valtuutettu, jonka omat koulumuistot ovat vuosikymmenien takaa.
Millaista keskustelua OAJ sitten haluaisi?
Se toivoo, että äänestäjät vaatisivat oman paikkakuntansa ehdokkailta konkreettisia vastauksia konkreettisiin kysymyksiin.
Millainen koulun kielivalikoiman pitäisi olla? Onko kaikille tarjolla riittävästi tukiopetusta? Miten erityisopetus järjestetään? Minkä kokoisissa ryhmissä lapsia ja nuoria opetetaan? Miten kerhotoiminta järjestetään? Miten huolehditaan koulurakennusten kunnossapidosta ja homeongelmista?
”Meidän näkemyksemme mukaan osa ehdokkaista ei ole edes miettinyt näitä asioita, vaikka heistä on tulossa koulutuspoliittisia päättäjiä. Nyt pitäisi asettaa ehdolle ihmisiä, joilla on kiinnostusta ja näkemystä kehittää koulutusta, eikä vaan junnata vanhalla mallilla.”
Käytännössä tämä tarkoittaisi myös sitä, että ehdolla pitäisi olla muitakin kuin ikäihmisiä. Vuonna 2017 Manner-Suomen kunnanvaltuustoihin valituista yli 55-vuotiaita on 40 prosenttia. Peruskoululaisten asioista päättää siis usein valtuutettu, jonka omat koulumuistot ovat vuosikymmenien takaa.
Koulutuspolitiikka ei ole Suomessa puoluepolitisoitunutta. Isoin vääntö käytiin 1960- ja 70-luvulla peruskoulu-uudistuksesta, viimeisin kiistan aihe oli nykyhallituksen toteuttama oppivelvollisuusiän nostaminen. Molemmissa uudistuksissa kokoomus harasi vastaan, vaikka sana ”tasapäistäminen” on hävinnyt sen terminologiasta.
”Sama ideologia siellä on taustalla”, Luukkainen sanoo. ”Ajatus siitä, että kaikkia ei voi kuljettaa mukana, jotkut putoavat, ei mahda mitään.”
Muuten OAJ:n vaalikoneeseen vastanneet ehdokkaat ovat Luukkaisen mukaan suorastaan ”liikuttavan yksimielisiä”.
”Tämä on suomalainen erityispiirre. Kun matkustan kansainvälisiin kokouksiin, en edes muista minkä puolueen opetusministerin kanssa olen milloinkin ollut liikkeellä, arvot ovat niin samanlaiset. Se on hieno piirre koulutuspolitiikassamme”
Onko nyt siis vaara, että konsensus murtuu, jos opetusasioista tehdään vaaliteema?
Luukkainen ei näe vaaraa. Siinä, miten koulutus on kussakin kunnassa järjestetty, on suurta vaihtelua, mutta se ei johdu hänen mielestään puoluepolitikoinnista.
”Meidän tuoreesta tutkimustiedosta näkyy, miten valtava haitari on vaikkapa erityisopetuksen järjestämisessä. Jossain kunnassa lähes 40 prosenttia on saanut opetuksen tukea, jossain alle 10 prosenttia.”
Myös esimerkiksi tietotekniikan tarjoamisessa kunnat eroavat toisistaan kuin yö ja päivä: yksi kunta antaa kaikille oppilaille jo ensimmäisellä luokalla taulutietokoneet eli tabletit, toisessa niitä löytyy koko koulussa parikymmentä.
”Nämä ovat kuntapäättäjien arvovalintoja, mutta puoluepolitiikka niissä ei näy.”
OAJ nostaisi vaaliteemaksi mielellään myös keskustelun kuntarakenteesta. Mutta ehdokas, joka kampanjoi kuntaliitosten puolesta, tekee poliittisen harakirin, tämän Luukkainenkin tietää.
Silti, ongelma ei poistu vaikenemalla.
”Suomessa on 99 kuntaa, joissa on yksi tai kaksi koulua. Mihin hittoon sitä kuntaa silloin tarvitaan?”
Yhtenä keskeisenä kuntavaaliteema pitäisi OAJ:n mielestä olla se, onko kunnalla ylipäätään riittävät resurssit järjestää koulutusta ja varhaiskasvatusta.
”On ihan tuuleen huutelua väittää, että korona muuttaa ihmisten muuttoliikkeen takaisin maalle. Muuttajat ovat yksittäistapauksia, kaupungistuminen on yhä valtavirtaa.”