Vaaliohjelmien erot löytyvät talous- ja ilmastopolitiikasta
Kokoomus oli vuosikymmeniä Suomen EU-myönteisin puolue. Nyt asetelmat ovat kääntyneet, unionia vahvistaisivatkin ennen kaikkea vasemmistopuolueet ja vihreät, Heikki Vento kirjoittaa.
Suomessa kokoomus on ollut eurovaalien ykköspuolue, jonka kovin haastaja on sosiaalidemokraatit. Ne myös johtavat politiikan kahta blokkia, kokoomus porvareita ja Sdp vihervasemmistoa.
Natoon liittynyt Suomi on tukevasti lännen leirissä, sisämarkkinat ovat arkipäivää ja usealla EU-valtiolla on sama valuutta. EU on osa politiikan kotikenttää.
Vaaliteemat ovat tuttuja. Nyt puolueiden ohjelmat on puristettu EU-muotteihin. Erimielisyydet koskevat julkisen vallan roolia yhteiskunnassa ja taloudessa.
Kokoomus on vuosikymmeniä ollut EU-myönteisin puolue. Sen haaveet ovat toteutuneet.
Asetelmat ovat kääntyneet ympäri, kun unionin toimivaltaa vahvistaisivat vasemmistopuolueet ja vihreät. Porvarilliset ryhmät korostavat kansallisen päätösvallan merkitystä.
Tilannetta kuvaa hyvin Yleisradion haastattelemien Li Anderssonin (vas) ja Maria Ohisalon (vihr) kannanotot EU:n puolustusteollisuuden lisäämiseen. Heidän mielestään unionin asetuotantoa voi tarvittaessa tukea velkarahalla, josta jäsenmaat olisivat vastuussa.
Kokoomus luottaa markkinatalouteen ja vierastaa tulonsiirtoja, velkaa ja verotusta. Puolue vastustaa yhteistä velkavastuuta, unionin uutta rahoitusvälinettä ja kansallisia tukia.
Sdp puolestaan vahvistaisi EU:n arsenaalia talouspolitiikassa. Puolue kannattaa ehdotusta rahoitusvälineestä, jonka avulla olisi mahdollista puhdistaa unionia kilpailua vääristävistä kansallisista tuista.
Kenties merkittävin avaus koskee unionin budjettivaltaa. Sdp antaisi EU:lle rajatun verotusoikeuden ja kannattaa rahoitusmarkkinaveron säätämistä.
Porvarillisessa blokissa keskusta ja perussuomalaiset ovat samoilla linjoilla kokoomuksen kanssa talouspolitiikan periaatteista. Ne vastustavat yhteistä velkaa ja haluavat lisätä kansallista määräysvaltaa ympäristö- ja ilmastopolitiikassa.
Tietenkin kummallakin on omat lempiaiheensa. Perussuomalaisilla se on maahanmuutto. Keskustan ohjelmassa on laveasti maatalous- ja aluepolitiikkaa.
Ruotsalaisen kansanpuolueen ohjelmassa on paljon sille tyypillisiä tavoitteita. Rkp vaatii Ahvenanmaalle omaa euroedustajaa, kannattaa seksin oston kieltämistä koko unionissa, kohentaisi vähemmistökielten asemaa ja ottaisi humanitaariset viisumit käyttöön.
Vihreät antaisi EU:lle verotusoikeuden, säätäisi rahoitusmarkkinaveron, kieltäisi turkistarhauksen ja panisi Israelille talouspakotteita. Puolue suojelisi kolmanneksen unionin maa- ja merialueista.
Vasemmistoliitto kannattaa rahoitusmarkkinaveroa ja haluaa sen lisäksi unionille varallisuusveron. Puolue vahvistaisi eläinten oikeuksia ja pudottaisi eurovaalien äänioikeuden 16 ikävuoteen.
Talouspolitiikan ja EU:n toimivallan lisäksi eroja on ilmastopolitiikassa, vaikka kaikki korostavat ilmastonmuutoksen torjunnan tärkeyttä. Erimielisyydet tulevat esiin useilla eri ilmastopolitiikan alueilla, esimerkiksi metsäpolitiikassa.
Tuttua on sekin, että turvallisuuspolitiikasta puolueet ovat käytännössä yhtä mieltä. EU:n on vahvistettava puolustusvälineteollisuutta. Kaikki puolueet tehostaisivat unionin toimintaa leikkaamalla määrävähemmistösäädöksiä.
Puolueet ovat yksimielisiä Ukrainan tuen merkityksestä. Maa on myös tervetullut EU:n jäseneksi. Sävyeroja on näkemyksissä, milloin Ukrainan olisi mahdollista liittyä unioniin.