Saanko pyytää: Lisää puhetta hallintohimmeleistä ja sote-malleista, kiitos
Himmelit ja mallit ovat politiikan keskeinen työkalu esimerkiksi hoitojonojen lyhentämiseen.
Vaaleihin on neljä viikkoa, politiikan superviikot ovat käynnistyneet. Kun Juha Sipilä (kesk) jätti hallituksen eronpyynnön presidentille viikko sitten perjantaina 8. maaliskuuta, vaalikamppailu pääsi viimein kunnolla vauhtiin.
Torstaina nähtiin Ylen ensimmäinen puheenjohtajatentti.
Koska sote-uudistus jäi eronneelta Sipilän hallitukselta tekemättä, televisiossa päästiin jälleen puimaan puolueiden näkemyksiä leveistä hartioista, integroiduista palveluketjuista ja muista sote-klassikoista.
Tai jouduttiin puimaan.
Ihmiset ovat kyllästyneet erilaisiin ”malleihin”, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo arvioi tentissä.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson (vas) puolestaan sanoi Politiikkaradio-ohjelmassa, että ”nyt ollaan puhuttu hallintorakenteista aika monta vuotta.”
”Mihin se on johtanut on se, että riittävästi huomiota ei ole kiinnitetty todellisiin palvelun tuotannon sisällä [oleviin], ihmisten arjen kannalta suuriin ongelmiin. Niistä pitäisi nyt saada yhteisymmärrys puolueiden kesken synnytettyä.”
Toivottavasti poliitikot kuitenkin jaksavat puhua vaalien alla nimenomaan malleista ja hallintorakenteista.
Valtaan päästyään heidän tehtävänsä on päättää juuri niistä.
Siitä, että poliitikko vaatii terveyskeskuksiin esimerkiksi parempaa johtamista, ei ole hirveästi iloa äänestäjälle. Ellei poliitikko sitten aio siirtyä itse terveyskeskuksen johtajaksi.
Juuri hallintohimmelit ja sote-mallit ovat poliitikkojen työkalu edistää esimerkiksi hyvää johtamista tai lyhyempiä hoitojonoja.
Toivottavasti poliitikot eivät tyydy myöskään vain sanomaan, että terveyskeskusten pitkät jonotusajat lyhenevät palkkaamalla lisää lääkäreitä. Tällaista ehdottavien poliitikkojen pitäisi samalla kertoa, kuinka varmistetaan, että terveyskeskukset onnistuvat palkkaamaan lisää lääkäreitä. Riittääkö pelkkä lisäraha ratkomaan terveyskeskusten rekrytointiongelmat?
2000-luvun alussa esimerkiksi Mänttä-Vilppulan kunta olisi tarvinnut neljä uutta lääkäriä terveyskeskuksiin. Neljän lääkärin palkkaaminen ei tuntunut onnistuvan millään. Vasta, kun kunta ulkoisti terveyspalvelunsa yrityksen hoidettavaksi, lääkärit saatiin palkattua.