Presidenttiehdokkaat kyttäysasemissa – eri mieltä ollaan vain Niinistön kanssa

Vaalikamppailu eteni tällä viikolla uuteen vaiheeseen, kun kaikki yhdeksän ehdokasta olivat samassa tentissä. Ensin Ilta-Sanomien vieraina ja sitten MTV:n studiossa ensimmäisessä televisioväittelyssä.

Kamppailussa on meneillään asemasota, ja ehdokkaat ovat kaivautuneet poteroihinsa. He valmistautuvat tammikuun loppukiriin ja välttelevät virheitä.

Yleisradion Taloustutkimukselta tilaamassa kannatusmittauksessa joukko oli kolmessa kastissa. Kokoomuksen Alexander Stubb ja vihreiden Pekka Haavisto kärkkyvät paikkaa toiselle kierrokselle. Haavisto on joutunut puolustuskannalle. Suosio on ollut laskussa, ja pääsy loppusuoralle voi vaarantua, jos kehitys jatkuu samanlaisena. Tämä näkyi myös esiintymisessä.

Kymmenen prosentin kerhoon kuuluvat keskustan Olli Rehn, perussuomalaisten Jussi Halla-aho ja Jutta Urpilainen (sd), jonka suosio on loivassa nousussa.

Li Andersson (vas), Mika Aaltola (sit), Sari Essayah (kd) ja Harry Harkimo (liik) ovat kaukana kärkisijoista.  Loikka viiden prosentin viivalta toiselle kierrokselle olisi valtava yllätys.

Ensimmäistä kertaa mukana ollut Urpilainen toi ainakin hetkeksi virettä kamppailuun. Kilpailijat olivat varautuneet tulokkaaseen, ja IS:n tentissä hän sai muita enemmän vastata kollegoidensa kysymyksiin.

MTV:n kaksituntinen tentti eteni samalla tavalla kuin aiemmat kohtaamiset. Kaikki ovat samaa mieltä keskeisiä asioista, vaikka sävyeroja on paljon.

Stubb sai kimppuunsa Halla-ahon, kun hän vastasi suljettua itärajaa koskevaan kysymykseen, ettei Suomi jätä maahan pyrkiviä vanhuksia ja lapsia kylmettymään rajalle. Hänen mielestään rajaviranomaiset osaavat käyttää tervettä järkeä.

”Kaikella kunnioituksella Alex, jos lähetämme sellaisen viestin venäläisille, että kyllä me otamme lapset ja sairaat ja naiset sisään, niin arvaa, keitä siellä on kohta odottamassa hangessa sisäänpääsyä”, Halla-aho sanoi.

Halla-ahon vastauksessa Stubbin arvostelua olennaisempaa oli se, että hän jätti vastaamatta varsinaiseen kysymykseen. Epäselväksi jäi, oliko hän eri mieltä itse asiasta.

Stubbin arvion jakoivat Urpilainen ja Andersson.

”Emme ole maa, joka jättää ihmisiä rajalle kuolemaan”, Andersson sanoi.

Ukrainan sota on muuttunut oikeaksi asemasodaksi. Venäjä ei ole saavuttanut alkuperäisiä tavoitteitaan, eikä Ukraina ole onnistunut häätämään tunkeutujia pois maasta.

Silti Haaviston ja Stubbin mielestä Ukraina on jo voittanut sodan. Haavisto perusteli näkemystään sillä, että maa on säilyttänyt itsenäisyytensä eikä pääkaupunki Kiovaa ole vallattu.

Siviilipalvelusmies Haavisto ja korpraali Stubb eivät mitä ilmeisimmin perustaneet kannanottojaan Suomen historiaan tai Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan alikersantti Yrjö Lahtisen kommenttiin.

Jatkosodassa asemasota kesti yli kaksi vuotta ja päättyi Neuvostoliiton suurhyökkäykseen 1944. Kaikki jermut eivät olleet huolissaan rintamalinjan itäpuolen tapahtumista, koska yksi suomalainen vastaa kymmentä ryssää.

”Mutta mitäs sitten tehdään, kun tulee se yhdestoista”, Lahtinen murjaisi.

Hartaan yksituumaisesti ehdokkaat pitävät tärkeänä, että EU-maat jatkavat Ukrainan tukemista, vaikka ilman Unkarin myötävaikutusta. Rehnin mielestä apu on mahdollista järjestää hallitusten välisillä sopimuksilla, jos Unkari asettuu poikkiteloin EU:ssa.

Eniten ehdokkaat olivat eri mielitä presidentti Sauli Niinistön kanssa. Perustuslain mukaan ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Niinistö on korostanut presidentin johtavaa roolia pitämällä tauon sanan ulkopolitiikka jälkeen.

Niinistön seuraajaehdokkaiden mielestä perustuslaissa ei ole mitään taukoa. Koko joukko painotti keskustelussa presidentin ja valtioneuvoston yhteistyön merkitystä ja eduskunnan asemaa päätöksenteossa.

Seitsemäs kerta voi sanoa toden, jos silloin 83-vuotias Paavo Väyrynen pyrkii presidentiksi vuoden 2030 vaaleissa. Väyrynen on ollut neljä kertaa ehdokkaana.

Tällä viikolla selvisi, että ehdokkuus on jäämässä yritykseksi. Näin on käynyt kerran aiemminkin. Tällä kertaa kannattajakortteja on liian vähän.

Koska Väyrynen on Väyrynen, hän sinnittelee loppuun saakka. Hän sai luvan täydentää jättämäänsä vaaliasiakirjaa eli kerätä lisää kannattajakortteja, joita pitää olla 20 000.

Armonaika päättyy 21. joulukuuta. Silloin Helsingin vaalipiirilautakunta vahvistaa ehdokasasettelun.

Korjaus 15.12.2023 klo 17.58: Korjattu vuoden 1944 suurhyökkäyksen tekijäksi Neuvostoliitto.